Maaseuturahoitus tutuksi

Tiedote 2.3.2012 Kyläverkosta elinvoimaa maaseudulle

2012-03-02T11:09:00.000+02:00

Nopeat tietoliikenneyhteydet tuovat kylille elinvoimaa ja niistä hyötyvät niin asukkaat kuin yrityksetkin.

Leader-toimintaryhmät voivat rahoittaa kyläkuituverkkojen suunnittelua ja Hämeen ELY-keskus voi myöntää rahoitusta kyläverkkojen rakentamiseen. Kuituverkkoja rakennetaan alueille, joissa riittävän moni on halukas hankkimaan nopean valokuituliittymän.

Alueilla, joissa kaupalliset palveluntarjoajat eivät ole olleet kiinnostuneita kuituverkon rakentamisesta, on perustettu valokuituosuuskuntia. Kuituverkko on voitu rakentaa joko erikseen tai vesihuoltojärjestelmän rakentamisen yhteydessä.

Tuki ei edellytä osuuskunnan perustamista, mutta on tällä hetkellä tavallisin toimintapa. Suunnitteluhankkeessa tuki on enintään 90 %, investointihankkeissa enintään 75 %. Kiinteistölle tehtävästa verkon asennustyöstä saa lisäksi kotitalousvähennyksen verotuksessa.

Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat internetin nopean käytön, laadukkaan televisiokuvan ja monipuoliset kanavapalvelut, edullisemmat puhelinpalvelut, turvallisuutta lisäävät etävalvonta-, hälytys-, hyvinvointi- ja terveyspalvelut sekä uudenlaiset etätyöskentely- ja koulutuspalvelut.

Lisätietoja

Hämeen ELY-keskus

Antti Pitkänen

050 3878125

antti.pitkanen(at)ely-keskus.fi

www.lvm.fi/100megansuomi

www.satamegaa.fi

Leader – paikallisesti kehittäen

2012-03-01T12:56:00.002+02:00

Brändipäivässä 8.2.2012 keskusteltiin Leader-työn brändäyksestä ja ensimmäinen askel on nyt otettu: Facebookissa on Leader – paikallisesti kehittäen -sivu!

Tervetuloa tykkäämään sivusta, linkittämään omien ryhmienne kiinnostavia ajankohtaisia asioita sivulle ja verkottumaan muiden Leader-toimijoiden kanssa!

Sivun käyttöohje Leader-toimintaryhmille

Leader – paikallisesti kehittäen -sivu on kaikkien toimintaryhmien yhteinen sivu ja päivitysvastuu jakautuu ryhmien kesken. Seinällehän voivat kaikki kirjoittaa ja laittaa linkkejä, kuvia ja videoita.

Kun siis viette omalle sivullenne tapahtuman/ uutisen/ linkin/ kuvan tms. jonka uskotte kiinnostavan laajemmin kuin vain paikallisesti, toivon todella, että käytte samalla viemässä jutun Leader – paikallisesti kehittäen -sivulle. Kiitos!

Sivun ylläpito voi myös jakaa ryhmien päivityksiä, mutta sivusta tulee paljon värikkäämpi ja se toteuttaa tarkoitustaan, kun siellä näkyy eri ryhmien logot ja nimet!

Jos haluatte laittaa omille sivuillenne Leader-sivun uutisvirran ja linkin facebookkiin, esimerkiksi samalla tavalla, kuin tämän blogin sivupalkissa. Täältä löytyy erilaisia vaihtoehtoja.

Fasepuukki, ei ku miten se meni?

Hyviä ohjeita facebookin käytöstä löytyy netistä paljon, tässä esimerkkilinkki, jossa kerrotaan mm. Facebook-tilin luomisesta ja perusasetuksista.

Verkotutaan sosiaalisessa mediassa!

Kylähankevetäjien treffit 28.2.2012

2012-02-29T15:41:00.000+02:00

Keskustelunaiheita valikoimassa

Kylähankkeiden vetäjät kokoontuivat eilen treffeille Wisahoviin Hämeenlinnaan.

Kokeilimme Open Space menetelmää, jossa osallistujat saavat valita itse ryhmätöiden aiheet. Systeemi meni niin, että ensin jokainen kirjoitti lapulle muutamia puheenaiheita, joista haluaisi ryhmän kanssa keskustella. Laput ripustettiin seinälle, josta jokainen valitsi kaksi mieluisaa puheenaihetta, joista vain toinen sai olla oma. Äänestyksen perusteella valikoitui kolme aihetta, jotka löytyvät alla olevasta listasta (arvaatkos mitkä?).

Allekirjoittanut toimi keskustelun puheenjohtajana, mutta aiheista keskusteltiin kaikessa rauhassa kunnes keskustelu luonnollisesti tyrehtyi. Päivä oli antoisa, ruoka hyvää, keskustelut kiinnostavia, osallistujat ja järjestäjä tyytyväisiä. Kiitos kaikille!

Näissä riittää pohdittavaa

Mikä työssäsi ärsyttää eniten ja voiko asialle tehdä jotain?
Historia, kulttuuri, perinteet > "kylien brändäys"
Osaisivatko kylät kaivata tällaista toimintaa, jos sitä ei olisi alunperin tarjottu?
Miten saada kunnat ottamaan kylien kehittäminen vakavasti?
Kyläläisten osallistaminen tuloksellisesti, erityisesti nuoret aikuiset
Positiivisen ilmapiirin luominen työskentelyyn
Onko kansainvälistymiselle aitoa tarvetta?
Kuuluuko kylien ääni kunnassa?
Työssä jaksaminen ja työajan rajaaminen
Miten saadaan asukkaat mukaan kehittämiseen?
Kuinka pysyä virkeänä ja positiivisena abstraktien haasteiden kanssa?
Tiedotus, markkinointi, tunnettavuus ja arvostus
Miten saa kylän innostumaan verkostoitumisesta?
Miten vahvistaa osaamista yhteisössä?
Pohjatiedon opiskelua vaativien asioiden työstäminen kylien kanssa
Onko kehittäminen uusien ideoiden keksimistä vai tarpeeseen vastaamista?
Virkamiehet kentälle!
Miten saamme kunnat ostamaan kyläohjausta sekä ohjausta kylien ja kunnan yhteistyön ja toimintamallin rakentamiseen?
Miten kerätä hankkeen omarahoitusosuus?
Kyläasiamies - maakunnallinen, seutukunnallinen vai paikallinen?

Varsinaisessa Open Spacessä on useampia ryhmiä, jolloin osallistujat voivat vapaasti liikkua ryhmästä toiseen, oman kiinnostuksensa mukaan. Meitä oli kuitenkin sen verran pieni porukka, että pysyimme työskentelyn ajan yhdessä ryhmässä.

Tämmöinen kollaasi syntyi alun esittelyistä.

Yritystuki-info Orimattilassa

2012-02-28T17:17:00.000+02:00

Yrittäjät, tervetuloa Orimattilan yritystuki-infoon Kehräämön Kahvilaan keskiviikkona 7.3. klo 7-8. Paikalla Hämeen ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija Kari Palvaila.

Tiedote 1.2.2011: Investoinnit kiinnostavat hämäläisiä yrittäjiä

LISÄTIETOA YRITYSTUISTA:

Hämeen ELY-keskus: Yritysasiantuntija Kari Palvaila, 050 395 5416

Kanta-Hämeen Leader-toimintaryhmät

EMO (Riihimäki, Loppi, Hausjärvi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Vantaa)

Esko Pietari, 050 573 2972

Linnaseutu (Hattula, Janakkala, Hämeenlinna)

Jussi Pakari, 041 4688 300

LounaPlussa (Tammela, Forssa, Jokioinen, Ypäjä, Humppila)

Tuula Kallioinen, 050 583 4715

Päijät-Hämeen Leader-toimintaryhmät

Etpähä (Hämeenkoski, Kärkölä, Hollola, Orimattila, Nastola)

Jukka-Pekka Jauhiainen, 0400 876 442

Päijänne-Leader (Asikkala, Padasjoki, Sysmä, Hartola, Heinola, Pertunmaa)

Liisa Häme, 040 1609 449

Aikaisemmat yritysjutut:

Yritysrahoitusta ELY-keskuksesta ja Leader-toimintaryhmistä (11.1.12)

Valokuidusta maaseudun yrityksille elinvoimaa (30.11.11)

Maaseudun mainiot yrittäjät mukana OKRA:ssa (24.1.12)

Sinulla tarve, meillä rahat (13.10.2011)

Verkko-Raitti marraskuu 2011 (11.11.11)

Sälli sähköistää maaseutumatkailua (6.10.11)

Puuverkon yhteistyöstä rakentui kaksi messutaloa (4.10.11)

Lähiruoan tuottaja rakensi uudet tilat Orimattilaan (15.9.11)

Käynnistystuella voi työllistää (17.5.11)

Katso myös sivupalstan muita hyödyllisiä linkkejä.

Voimistuvat kylät twiitteinä

2012-02-24T18:01:00.000+02:00

Miten saadaan uusi näkökulma tapahtumaan, joka on osa kiertuetta, joka on jatkunut jo useamman vuoden?

Kokeillaan tarkastella Mustialassa Tammelassa 3.2. pidettyä tilaisuutta some-lasien läpi. Tilaisuus tapahtui fyysisesti Tammelassa, mutta virtuaalisesti Twitterissä eli yhteisö- ja mikroblogipalvelussa.

Twitteriin lähetetyt viestit, niin sanotut twiitit ovat korkeintaan 140 merkkiä pitkiä eli polveilevastakin puheenvuorosta pitäisi kiteyttää olennainen.

Äänestys. Vihreät laput: maaseudun olosuhteet paranevat ja näkymät ovat myönteisiä
mm. asumisessa, matkailussa, metsätaloudessa ja lähityössä (ent. etätyö).

Viestit on lähetettäessä merkitty tunnuksella #voimistuvat, jolloin halukkaiden on ollut helpompi seurata tilaisuutta.

Eero Uusitalo, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

– Edellyttääkö luova työ keskustan? Ei, sen levittäminen kylläkin. Maaseutu on tärkeä luovan työn lähde!

Päivi Kurikka, Kuntaliitto

– Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi. Uudistus edellyttää lähidemokratian kehittämistä!

– Kunta ei ole maailman napa. – P.Kurikka.

– Eikä mikään muukaan toimija! – E.Uusitalo.

Elina Leppänen, Hämeen Kylät ry

– Kuntaorganisaatioon pitäisi saada yhdistysten ja kylien yhteyshenkilö!

– Keksikää kylälle uusi yllättävä yhteistyökumppani!

Tuula Kallioinen, LounaPlussa ry

– LounaPlussa ry:n LYHTY-välityömarkkinahanke etsii työntekijöitä yhdistyksiin.

– LYHTY-hankkeen onnistumisia: avattuja työpaikkoja 22, tehtyjä työsopimuksia 14, Forssa& Tammela myöntävät kuntalisää

Esa Löytömäki, Kirkkoherra Forssa

– Seurakuntarakenteen ei välttämättä tarvitse seurata kuntarakennetta.

– Ei näin: Viimeinen sammuttaa valot, vaan näin: Valoa kansalle!

Heli Talvitie, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

– Maaseudun palvelusopimus (MP): yhdistykset vastaavat esim. patikkareitistön ylläpidosta ja raportoivat kunnalle, joka maksaa.

– Kyllä kivikin lämpenee, jos sen päällä istuu neljä vuotta!

Sanni Grahn-Laasonen, kansanedustaja

– En usko ylhäältäpäin saneltuun kuntauudistukseen. Keskustelua ja omaa tahtoa pitää olla!

Tammelassa tehtiin kampanjan yleisöennätys: 103 osallistujaa ja keskustelu kylien roolista yhä mullistuvassa kuntakentässä jatkuu!

Panelistit vasemmalta: Pirkko Lipponen, Elina Leppänen,
Sanni Grahn-Laasonen, Eero Uusitalo ja Pirjo Poutanen.

Lähi- ja luomuruoan informaatio- ja verkostoitumistilaisuus 21.3.2012

2012-02-17T11:40:00.000+02:00

Tervetuloa Kanta-Hämeen ja Pohjois-Uudenmaan lähi- ja luomuruoan informaatio- ja verkostoitumistilaisuuteen!

Aika: 21.3.2012 kl0 8.00-12.00.

Paikka: HAMK, luokka A207, Kaartokatu 2, Riihimäki
Ilmoittaudu tilaisuuteen 13.3. mennessä osoitteeseen:
riitta.juurikka-immonen@yritysvoimala.fi

Ohjelma:
klo 8.00 ilmoittautuminen ja kahvit
klo 8.30 tilaisuuden avaus

Erkki Taskinen, YritysVoimala Oy

Tuotanto- ja myyntikanavapuheenvuorot

Hannu Heikkinen, Lopen Pappilanpuisto – luomutuottajan kokemukset
Markus Forsen, Ravintola Lopen Timjami – lähiruokaa ravintolassa
Esa Salokorpi ja Erkki Timmerbacka, Monipalveluauto Moppiili ja Seulo - kauppahalli verkossa ja jakelu kuluttajille
Anne-Marie Wallenius, SOK – ketjun näkökulma lähiruokaan ja luomuun

Rahoitus

Maija Lumme, Maaseuturahoitus tutuksi-hanke ja Kari Palvaila, ELY-keskus – tukimahdollisuudet lähiruoan ja luomun toimitusketjuille
Rahoittajan puheenvuoro

Kehittämishankkeet ja neuvontapalvelut

Päivi Rönni, MTK Häme ja Sanna Lento, HAMK – kuinka kehityshankkeet palvelevat yrittäjää
ProAgria, Susann Mantere – neuvontapalvelut ja asiantuntijaverkosto yrittäjän tukena
Hyria, Päivi Törmä – Lähiruokatreffeillä kontakteja julkisen sektorin asiakkaisiin

Henkilöstöratkaisut ja johtaminen

OPTEAM Oy, Harri Uotila/henkilöstöpalvelut - Opteam esittäytyy
CxO Mentor Oy, Toni Hinkka - Kuinka suomalaista johtamista parannetaan?

Tilaisuuden päätös ja yhteenveto

Erkki Taskinen / YritysVoimala Oy

Tilaisuuden jälkeen on varattu aikaa vapaaseen keskusteluun ja kontaktien solmimiseen.

Tilaisuudessa pääset osaltasi vaikuttamaan myös CxO:n kirjahankkeeseen:
”Paras neuvo johtamiseen, ikinä”. Lisätietoja: http://www.cxomentor.fi/academy/72

Tilaisuuden järjestää YritysVoimala Oy (Hyvinkään-Riihimäen seudun yrityspalvelut) yhteistyössä MTK Hämeen, HAMKin ja Maaseuturahoitus tutuksi -hankkeen kanssa.

Viisi tulevaisuusikkunaa, osa 2

2012-02-15T13:26:00.003+02:00

Toinen ikkuna - yhteisö

Kylät avautuvat vuorovaikutukselle ja hakevat kumppanuuksia muista kylistä tai kaupunginosista. Moniarvoinen ja suvaitsevainen asuinympäristö tarjoaa yhdessä olemisen ja tekemisen paikkoja eri kulttuurien kohtaamiselle. Kylien kansainväliset kontaktit lisääntyvät.

VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA

Ensimmäinen ikkuna - unelma

Toinen ikkuna - yhteisö

Kolmas ikkuna - virike

Neljäs ikkuna - busines

Viides ikkuna - vaikuttaminen

Viisi tulevaisuusikkunaa on uusi asukaslähtöinen kylien ja maaseudun kehittämisohjelma. Videon ovat toteuttaneet Maaseuturahoitus tutuksi -hanke ja Kylä välittää -hanke. Ikkunassa pelataan Kestävä kylä -kyläsuunnittelupeliä, joka johdattaa asukkaat kahden kyläillan aikana mukaansa tempaavalla tavalla jäsentämään kylän tulevaisuutta ja toimenpiteitä.

Ohjelman kirjoittamistyö on toteutettu osana neljän maakunnan yhteistä ja Koulutuskeskus Salpauksen hallinnoimaa Kylä välittää -hanketta, jota maakunnassa toteuttaa Päijät-Hämeen kylät ry.  

  Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden viisi tulevaisuusikkunaa 2010-2015. Ohjelman julkaisija Päijät-Hämeen kylät ry.

Leader - yhdessä paikallisesti kehittäen

2012-02-10T15:07:00.001+02:00

Leader on toimintatapa
Leader-toimintaryhmät toteuttavat Leader-toimintatapaa
Leaderin arvoja ovat yhteisöllisyys, paikallisuus, avoimuus, yhteistyö ja kehittyminen
Leader on rahoitustyökalu
Leader on paikallisen kehittämisen mahdollistaja
Leader on neuvontaorganisaatioiden rypäs
Leader on työkalu
Leader on kansalaisyhteiskunnan kehittämistä
Leader tukee paikallista kansalaisyhteiskuntaa
Leader on yhteinen tarkoitus
Leader on metodi
Leader tapahtuu ruohonjuuritasolla
Leader on paikallistoimintaryhmä, toimintaryhmä ja (paikallis)toimintaryhmätyötä
Leader-yhdistykset, joilla on kaikilla oma nimi. Joillakin nimessä on Leader.
Leader on suomalainen ja eurooppalainen
Kirjoitetaan tällä ohjelmakaudella Leader, ei LEADER niin kuin edellisellä ohjelmakaudella, jolloin nimi oli lyhenne, ei leader, eikä myöskään L.E.A.D.E.R.
Leader paljon brändipääomaa
Leader on ideologia
Leader pähkinänkuoressa

Mitä muuta Leader on?

Leader - paikallisesti kehittäen nyt Facebookissa!

Teksti päivitetty 1.3.2012

Suomen Kylätoiminta ry

2012-02-10T14:45:00.000+02:00

VUODEN KYLÄMYÖNTEISIN KUNTA 2012

– kilpailun valintamenettely ja aikataulu

Suomen Kuntaliitto sekä Suomen Kylätoiminta ry hakevat tällä menettelytapakirjeellä Vuoden kylämyönteisintä kuntaa 2012. Vuoden kylämyönteisin kunta -valinnalla halutaan nostaa kuntien ja kylien välisen yhteistyön arvostusta, antaa sille tunnustusta ja tuoda esiin toimivia esimerkkejä yhteistyöstä. Kilpailu tukee myös Voimistuvat Kylät -kampanjan tavoitteita.

Vuoden kylämyönteisin kunta -kilpailun valintakriteerejä ovat:

- hyväksi koettu yhteistyö kyläyhdistysten/muiden paikallisyhdistysten ja

kunnan välillä

- kuntalaisten kuuleminen ja osallistaminen

- toimintaresurssit paikallisille kehittäjille

- mallikkaasti järjestetyt lähipalvelut

- uudentyyppiset ratkaisut lähipalveluiden tuotannossa paikallisyhdistysten kanssa

- lisäkriteeri: kylien kannalta hyvin toteutettu kuntaliitos

Vuoden kylämyönteisin kunta 2012 -valintamenettely on seuraava:

1. Ehdotukset Vuoden kylämyönteisimmäksi kunnaksi toimitetaan 30.5.2012 mennessä maakunnalliselle kyläyhdistykselle. Ehdottajana voi toimia maakunnallinen kyläyhdistys, yksittäinen kylä, Leader-ryhmä tai kunta, mieluiten yhdessä toimien. Esitykset tehdään vapaamuotoisella hakemuksella (enintään 2 sivua, ei liitteitä) sähköisesti. Hakemuksessa perustellaan, miksi kyseinen kunta pitäisi valita Vuoden kylämyönteisimmäksi kunnaksi.

2. Maakunnalliset kyläyhdistykset valitsevat omasta maakunnastaan ehdokkaan Vuoden kylämyönteisimmäksi kunnaksi ja toimittavat ehdotuksensa (vain yksi ehdotus / maakunta) perusteluineen 30.6.2012 mennessä Suomen Kylätoiminta ry:lle osoitteella sylvia.manninen@kylatoiminta.fi.

3. Vuoden kylämyönteisin kunta 2012 valitaan maakuntien ehdotuksista. Eri toimijatahoja edustava valtakunnallinen valintaraati valitsee Vuoden kylämyönteisimmän kunnan elokuussa 2012.

4. Tunnustuksen saava kunta julkistetaan Kuntamarkkinoiden yhteydessä Kuntatalolla Helsingissä 12. - 13.9.2012.

Lisätietoja antavat Suomen Kylätoiminta ry:stä kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa, 050 592 2726 sekä Suomen Kuntaliitosta erityisasiantuntija Christell Åström, 040 766 9179.

Tiedote 1.2.2011: Investoinnit kiinnostavat hämäläisiä yrittäjiä

2012-02-01T12:03:00.000+02:00

Yritystukien aktivoimiseksi käynnistetyn Maaseuturahoitus tutuksi -hankkeen ja Hämeen ELY-keskuksen järjestämät yritystuki-infot ovat neljän kuukauden aikana keränneet Kanta- ja Päijät-Hämeessä noin 130 osallistujaa.

Infokiertueen tavoitteena on tehostaa yritystuista tiedottamista ja aktivoida maaseudun yrittäjiä hakemaan yritystukia.

Hämeenkoskella kunnanjohtaja Anja Brofeldt ja yrittäjät kuuntelivat tarkalla

korvalla rahoitusasiantuntija Kari Palvailan esitystä yritystuista.

Hämeen ELY-keskuksen ja Leader-toimintaryhmien kautta on mahdollista saada avustusta mm. investointeihin, yrityksen kehittämiseen ja ensimmäisen vieraan työntekijän palkkakustannuksiin.

– EU:n maaseuturahaston tukia on Hämeessä vielä reilusti jäljellä ja myös isoja yrityshankkeita ehtii hyvin käynnistää ennen kuin kuluva EU-ohjelmakausi 2007-2013 päättyy, kertoo rahoitusasiantuntija Kari Palvaila.

Maaseuturahoitus tutuksi -hankkeen yhteistyökumppaneina kampanjassa ovat Hämeen ELY-keskus, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy – Lakes, sekä paikalliset Leader-toimintaryhmät ja Yrittäjäyhdistykset. Yritystuki-infoja on pidetty mm. Heinolan, Hämeenkosken ja Hämeen Yrittäjien kuukausittaisilla aamukahveilla.

Maaseudulla toimiville yrittäjille rahoituskuvio näyttäytyy helposti sekavana, mutta hämäläiset rahoittajat ja neuvontaorganisaatiot tekevät hyvää yhteistyötä ja osaavat neuvoa asiakkaan oikeaan paikkaan.

– Tärkeintä on että yrittäjä aktivoituu ja ottaa yhteyttä, tiedottaja Maija Lumme kannustaa.

Yritystukien aktivoimiskampanja jatkuu koko kevään erilaisin toimenpitein, joita ovat mm. kahden maakunnan alueelle jaettava tiedotuslehti, esittelyvideot tukea saaneista yrittäjistä ja infotilaisuudet. Seuraavat yritystuki-infot ovat Orimattilassa 7.3. ja Riihimäellä 21.3.

LISÄTIETOA YRITYSTUISTA:

Hämeen ELY-keskus: Yritysasiantuntija Kari Palvaila, 050 395 5416

Kanta-Hämeen Leader-toimintaryhmät

EMO (Riihimäki, Loppi, Hausjärvi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Vantaa)

Esko Pietari, 050 573 2972

Linnaseutu (Hattula, Janakkala, Hämeenlinna)

Jussi Pakari, 041 4688 300

LounaPlussa (Tammela, Forssa, Jokioinen, Ypäjä, Humppila)

Tuula Kallioinen, 050 583 4715

Päijät-Hämeen Leader-toimintaryhmät

Etpähä (Hämeenkoski, Kärkölä, Hollola, Orimattila, Nastola)

Jukka-Pekka Jauhiainen, 0400 876 442

Päijänne-Leader (Asikkala, Padasjoki, Sysmä, Hartola, Heinola, Pertunmaa)

Liisa Häme, 040 1609 449

Aikaisemmat yritysjutut:

Yritysrahoitusta ELY-keskuksesta ja Leader-toimintaryhmistä (11.1.12)

Valokuidusta maaseudun yrityksille elinvoimaa (30.11.11)

Maaseudun mainiot yrittäjät mukana OKRA:ssa (24.1.12)

Sinulla tarve, meillä rahat (13.10.2011)

Verkko-Raitti marraskuu 2011 (11.11.11)

Sälli sähköistää maaseutumatkailua (6.10.11)

Puuverkon yhteistyöstä rakentui kaksi messutaloa (4.10.11)

Lähiruoan tuottaja rakensi uudet tilat Orimattilaan (15.9.11)

Käynnistystuella voi työllistää (17.5.11)

Katso myös sivupalstan muita hyödyllisiä linkkejä.

Viisi tulevaisuusikkunaa, osa 5

2012-01-31T13:21:00.000+02:00

Viides ikkuna - vaikuttaminen

on rohkeutta toimia, vastuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja laajempaa ymmärrystä maaseudun elämästä.

Viisi tulevaisuusikkunaa on uusi asukaslähtöinen kylien ja maaseudun kehittämisohjelma. Videon ovat toteuttaneet Maaseuturahoitus tutuksi -hanke ja Kylä välittää -hanke. Ikkunassa pelataan Kestävä kylä -kyläsuunnittelupeliä, joka johdattaa asukkaat kahden kyläillan aikana mukaansa tempaavalla tavalla jäsentämään kylän tulevaisuutta ja toimenpiteitä.

Ohjelman kirjoittamistyö on toteutettu osana neljän maakunnan yhteistä ja Koulutuskeskus Salpauksen hallinnoimaa Kylä välittää -hanketta, jota maakunnassa toteuttaa Päijät-Hämeen kylät ry.  

  Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden viisi tulevaisuusikkunaa 2010-2015. Ohjelman julkaisija Päijät-Hämeen kylät ry.

Ensimmäinen ikkuna - unelma

Kolmas ikkuna - virike

Neljäs ikkuna - business

Maaseudun mainiot yrittäjät mukana OKRA:ssa

2012-01-24T11:05:00.001+02:00

Varsinais-Suomessa sijaitsevassa Oripäässä järjestetään kesällä OKRA2012-maatalousnäyttely 4.7.-7.7.

Näyttelyyn nousee LEADER-teltta, jossa on paikalla Leader-rahoitusta saaneita yrityksiä kaikkialta Suomesta. Samalla kaikkia maaseudun yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia kannustetaan hyödyntämään LEADER-rahoitusta yritystoimintansa kehittämisessä.

Yrittäjälle LEADER-teltta tarjoaa mahdollisuuden myydä tuotteitaan ja palvelujaan.

OKRA-maatalousnäyttelyn järjestää Lions Club Oripää Oripään lentokentällä. Vuonna 2012 näyttely järjestetään jo 17. kerran. Huutokaupasta alkuun lähtenyt tapahtuma on vuosien mittaan laajentunut suureksi nelipäiväiseksi tapahtumaksi, jossa vuonna 2010 kävi n. 50 000 näyttelyvierasta.

OKRA on seutukunnan suurin yleisötapahtumia ja kesän 2012 ainoa maatalousnäyttely.

LEADER-teltan toteutuksessa mukana:

• Suomen Leader-toimintaryhmät (Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry ja LounaPlussa ry ),

• MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Tehdään yhdessä Leader-teltta, jota näyttelyvieras ei halua ohittaa!

Lisätietoja:

Taina Simola, p. 044 0251 521, taina.simola (a) jokivarsi.org

Juha-Matti Markkola, p. 040 559 9412, juha-matti.markkola (a) maaseutu.fi

Viisi tulevaisuusikkunaa, osa 3

2012-01-18T23:18:00.000+02:00

Kolmas ikkuna - virike
Terveyden ja yhteisöllisyyden vaaliminen on kestävän kehityksen arkisia ulottuvuuksia. Lähiliikunta niin raitilla kuin kylätaloilla tehdään hauskaksi ja turvalliseksi kaiken ikäisille.

Viisi tulevaisuusikkunaa on uusi asukaslähtöinen kylien ja maaseudun kehittämisohjelma. Videon ovat toteuttaneet Maaseuturahoitus tutuksi -hanke ja Kylä välittää -hanke.   Ohjelman kirjoittamistyö on toteutettu osana neljän maakunnan yhteistä ja Koulutuskeskus Salpauksen hallinnoimaa Kylä välittää -hanketta, jota maakunnassa toteuttaa Päijät-Hämeen kylät ry. 

Ensimmäinen ikkuna - unelma

Neljäs ikkuna - business

Tehokkaampaa viestintää

2012-01-13T13:33:00.000+02:00

Tolkutan yhteistyökumppaneilleni jatkuvasti sitä, miten tärkeää on hyödyntää toteutetut toimenpiteet mahdollisimman tehokkaasti. Enkä minä itsekään aina muista tai hoksaa. Jos siis esimerkiksi hankkeen järjestämästä tapahtumasta kirjoitetaan tiedote ja tuupataan se sähköpostilistoille, ollaan otettu tehdystä työstä irti vasta osa sen tarjoamasta hyödystä.

Miten sitten?

Sama tiedote pistetään tietysti verkkosivuille, ja facebookkiin laitetaan linkki verkkosivuille, että menkää lukemaan! Nämähän ovat ne tavalliset kanavat. Tämän lisäksi tiedotteeseen on hyvä viitata blogitekstissä ja twitterissä, mikäli nämäkin väylät on otettu käyttöön. Näillä ristiinviittauksilla saadaan lisää kävijöitä niin verkkosivuille, blogiin kuin Facebook-sivullekin.

Kurjinta minusta on se, että tehdään vaikka YouTubeen videoita, mutta jätetään ne oman onnensa nojaan. Kuka niitä sieltä YouTubesta keksii katsoa, jos ei niitä jaa Facebookissa ja Twitterissä? Kuka yhteistyökumppaneista pohtii, että "oliskohan muuten maaseuturahoituksesta jotain matskua YouTubessa?" Tai ei se oikeastaan ole kurjinta. Kurjinta on se, että tehdään/ teetetään videoita, mutta niitä ei laiteta edes YouTubeen.

Tilanteen voi kuitenkin korjata! Tässä oikein mainio video, joka meinasi jäädä pöytälaatikkoon pölyttymään:

Jotta sosiaalisen median merkitys täydentyisi, maaseudun kehittäjien verkoston pitäisi vielä ahkerasti viitata muihin saman kentän toimijoihin. Ei olla "tykkääjistä" mustasukkaisia vaan tarjotaan median käyttäjälle mahdollisuus ymmärtää, että olemme osa samaa kokonaisuutta. Maaseuturahoituksen ja maaseudun kehittämisen parissa työskentelee paljon yksinäisiä hankkeita, joita yleisö ei pysty yhdistämään laajempaan kokonaisuuteen.

Ainoa toimijoita yhdistävä tekijä on EU-lippu ja maaseuturahaston tunnuslause, eikä se yksin riitä. Meidän pitäisi aktiivisesti kertoa paitsi omasta toiminnastamme, myös muista samalla hiekkalaatikolla leikkivistä.

Kuituverkon toteuttaminen vesiosuuskunnissa

2012-01-11T11:01:00.000+02:00

Klikkaa kuva isommaksi

Yritysrahoitusta ELY-keskuksesta ja Leader-toimintaryhmistä

2012-01-11T09:49:00.002+02:00

Yritystuki-infokiertue jatkuu!

Heinolassa torstaina 26.1. klo 8.00-9.00, Tori Pekan Leivän kabinetissa, Savontie 4, 18100 Heinola EI ILMOITTAUTUMISTA
Hämeenkoskella perjantaina 27.1. klo 7.00-8.30, Koskikartanolla, Tampereentie 636, 16800 Hämeenkoski EI ILMOITTAUTUMISTA
Asikkalassa keskiviikkona 1.2. klo 8.00-9.00. Hotelli Tallukassa, Tallukantie 1, 17200 Asikkala. ILMOITTAUTUMINEN 25.1. MENNESSÄ! osoitteeseen maija.lumme@paijanne-leader.net

Maaseudun Tulevaisuus: Yritystukia jakamatta miljoonakaupalla (MT 7.11.2011)

Padasjokelainen tofutehdas sai tukea investointeihin

HEINOLASSA Mukana Finnveran ja Hämeen ELY-keskuksen edustajat.

Aiheena yritystuki- ja rahoituspalvelut.

Rahoitusasiantuntija Kari Palvaila Hämeen ELY-keskuksesta:

”Hämeen ELY-keskuksen ja Päijänne-Leaderin kautta on mahdollista saada avustusta mm. investointeihin, yrityksen kehittämiseen ja ensimmäisen vieraan työntekijän palkkakustannuksiin. EU:n maaseuturahaston tukia on Hämeessä vielä reilusti jäljellä ja myös isoja yrityshankkeita ehtii hyvin käynnistää ennen kuin kuluva EU-ohjelmakausi 2007-2013 päättyy.”

Tilaisuuden järjestävät

Heinolan Yrittäjät ry ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES

HÄMEENKOSKELLA Tilaisuuteen osallistuvat vakiovieraina kunnanjohtaja, tekninen johtaja ja Jari Eskola LAKESista.

Hämeen ELY-keskuksen Kari Palvaila esittelee EU:n maaseuturahaston yritystuet. ELY-keskuksen tai Leader-toimintaryhmän kautta haetaan rahoitusta maaseudulla toimivan yrityksen investointeihin, ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen tai vaikkapa maatilan monialaistamiseen.

Tilaisuuden järjestää

Hämeenkosken Yrittäjät ry

ASIKKALASSA Hämeen ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija Kari Palvaila ja Päijänne-Leader ry:n edustajat kertovat EU:n maaseuturahaston tukimuodoista.

Tilaisuuden järjestää

Päijänne-Leader ry

Tilaisuudet ovat avoimia kaikille yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille.

Joulukalenterin luukut 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23 ja 24

2012-01-05T12:34:00.001+02:00

Joulu loppuu loppiaiseen ja tässä joulukalenterin viimeiset luukut, muistin virkistykseksi...

17. Hauhon Wanha Raitti

18. Tutustuminen Ylen studioihin

19. Yritystukibrunssit Kanta-Hämeessä

22. Tontut kurkkii

20. Maaseuturahoitus tutuksi -hankkeen toimisto sijaitsee Asikkalassa

21. Joulukuun Verkko-Raitti

23. Toimistokoira Antero, of course

24. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Joulukalenterin luukut 1 ja 2

Luukut 3, 4, 5, 6 ja 7

Luukut 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15 ja 16

Parhaat käytännöt esillä myös vuonna 2012

2012-01-03T15:48:00.001+02:00

Maaseudun kehittämistyön helmiä etsitään myös vuonna 2012. Maaseutuverkoston Parhaat käytännöt 2012 -kilpailulla viestitään Suomen maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa syntyneistä hyvistä käytännöistä sekä levitetään hyödyllisiä toimintamalleja. 2010 palkittiin mm. hämäläinen METKA-hanke (videolla).

Aiemman, vuonna 2010 järjestetyn kilpailun runsaan osallistuja- joukon lukuisat ideat ja innovaatiot osoittavat, että maaseudulta löytyy osaavia, kekseliäitä ja yhteistyökykyisiä toimijoita. Heidän luomiinsa hyviin käytäntöihin voi tutustua Maaseutu.fi-sivuston Parhaat käytännöt -tietokannassa.

Lisää infoa kilpailusta tulossa...

Viisi tulevaisuusikkunaa, osa 4

2012-01-02T11:46:00.002+02:00

Viisi tulevaisuusikkunaa on uusi asukaslähtöinen kylien ja maaseudun kehittämisohjelma. Ohjelman (video)kuvituksesta vastaavat Maaseuturahoitus tutuksi -hankkeen Maija ja Kylä välittää -hankkeen Liisa. Neljäs ikkuna avautuu bisnekseen, kylämatkailuun ja laadukkaaseen lähiruokaan.

Viini- ja puutarhatila Pihamaan emäntä Titta Pihamaa kertoo videolla kylässä tapahtuvasta yhteistyöstä, joka hyödyttää kylän yrittäjiä, yhdistyksiä ja asukkaita. Kuvitus on Joulukylä Kalkkisista.

Lisätietoja Viisi tulevaisuusikkunaa -ohjelmasta

Liisa Helanto, projektipäällikkö, kyläasiamies, puh 044 708 0871

Ensimmäinen ikkuna - unelma kertoo asumisen vapaudesta, oman maaseudun merkityksellisyydestä ja mielekkään elämänrytmin löytämisestä. Videolla esiintyvät orimattilalaiset Anna ja Jukka toteuttivat unelmansa maalle muutosta.

Ohjelman kirjoittajalta

Päijät-Hämeen paikallistoimijoiden VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA avautuu lähitulevaisuuteen ja antaa uusien raikkaiden tuulien puhaltaa kehittämistyöhön. Aineisto on kerätty yhdistystoimijoiden työpajoissa, joissa on pohdittu suurien muutosvoimien vaikutuksia maakunnassa, määritetty asioita, joiden edistymistä halutaan seurata, ideoitu käytännön toimia ja keskusteltu arvoista ja asenteista.

Työ toteutettiin sydäntalvella 2010–2011 suurien lumimassojen ja kovien pakkasten aikaan. Suurien muutosvoimien rinnalle onnetar heitti useita ”villejä kortteja” peliin. Yhtäkkiä toisaalla tapahtuu jotain, jonka maailmanlaajuista merkitystä ei pystytä vielä hahmottamaan. Euroalueen velkakriisi, Jasmiini-vallankumous Tunisiassa ja useiden Pohjois-Afrikan maiden pitkäaikaisten itsevaltiaiden syrjäyttäminen, Japanin maanjäristys ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus. Jopa perussuomalaisten historiallisen suuri voitto eduskuntavaaleissa vaatii asioiden pohdiskelua kokonaan uudella tavalla.

Maailma on myllerryksessä ja olemme uuden todellisuuden kynnyksellä. Selvää on, että nyt tulee ottaa vakavasti kestävän kehittämisen ajatukset, joille on ominaista, että edistytään kokonaisvaltaisesti ja huomioidaan yhtä aikaa niin paikallinen kuin maailmanlaajuinen ulottuvuus. Arjessa haasteiksi nousevat mm. energiakysymykset, paikallisuus tuotteissa ja palveluissa, harkitseva kuluttaminen, yhteisöllisyys ja osallisuus, terveys ja onnellisuus sekä oikeudenmukaisuuden edistäminen.

Tämä maaseudun ja kylien kehittämisen ohjelma on pyritty kokoamaan niin, että se on kaikille ymmärrettävissä oleva kokonaisuus, joka innostaa toimijoita uudistamaan ajatteluaan ja tarttumaan mahdollisuuksiin. Toteutukseen haastetaan kaikki maaseudun hyväksi toimivat yhdistykset ja yritykset, alueen kunnat ja kehittäjätahot.

Kirjoittamistyö on toteutettu osana neljän maakunnan yhteistä ja Koulutuskeskus Salpauksen hallinnoimaa Kylä välittää -hanketta, jota maakunnassa toteuttaa Päijät-Hämeen kylät ry.

Kiitokset kaikille tulevaisuusikkunoita kanssani avanneille ihmisille ja yhteisöille!

Lahdessa 22.4.2011

Liisa Helanto

Koulutuskeskus Salpaus

Kylä välittää -hanke

Päijät-Hämeen kylät ry

hallitus

Verkko-Raitti joulukuu 2011

2011-12-21T13:24:00.001+02:00

Maaseuturahoitus tutuksi -hankkeen joulukuun verkkotiedotteessa esitellään Kylä välittää -hankkeen kanssa yhteystyössä toteutettu videoprojekti ja Päijät-Hämeen ensimmäinen kansainvälinen hanke.

Etelä-Päijänteen alueen matkailu- ja retkeilypalveluita vireytetään Päijänne-Leaderin rahoittamalla kehittämishankkeella. Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry:n hallinnoima Elämysten Päijänne - Päijänne Experiences -hanke käynnistyi lokakuun puolessa välissä. Lue hankkeesta lisää joulukuun Verkko-Raitista.

Aikaisemmat Verkko-Raitit
Marraskuu 2011
Syyskuu 2011
Kesäkuu 2011
Huhtikuu 2011
Helmikuu 2011

Joulukalenterin luukut 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15 ja 16

2011-12-20T11:13:00.000+02:00

Maaseuturahoitus tutuksi -joulukalenterissa on enää muutama luukku jäljellä! Luukut aukeavat ensimmäisenä hankkeen facebook-sivulla, siitä kannattaa tykätä.

8. Hanketutustumiskierroksella Päijät-Hämeessä

9. Viestijöiden Euroopan opintomatkalla

10. Lahden Kylämarkkinoilla

11. Joulukylä Kalkkinen

12. Joulukylä Kalkkisten tontut

13. Yritysjunalla tulevaisuuteen

14. LounaPlussan kevätretki

15. luukusta tuli unelmayllätys!

16. Toimintaryhmien ajankohtaispäivillä Helsingissä suunniteltiin tulevaisuutta.

Luukut 3, 4, 5, 6 ja 7

Luukut 1 ja 2

Viisi tulevaisuusikkunaa, osa 1

2011-12-20T10:45:00.001+02:00

Lisätietoja

Liisa Helanto, projektipäällikkö, kyläasiamies, puh 044 708 0871

Täältä voit lukea Omppu Tontun tilasta.

Samat haasteet, eri mittakaava

2011-12-09T14:13:00.000+02:00

Euroopan verkostoyksikkö Contact Point Suomen maaseututoimijoiden työn tukena

Raportti viestijöiden Euroopan matkalta 19.-23.9.2011

Mitä näkökulmia suomalainen maaseutuohjelman viestijä saa katsoessaan työtään matkan päästä? Euroopan verkostoyksikössä vierailu tarjosi mm. tunnistamisen riemua, sillä yhtymäkohdat maakunnallisesti toimivan tiedotushankkeen ja myös kansallisen maaseutuverkostoyksikön työhön olivat monet.

Ministeriön, verkostoyksikön, Maaseutuviraston, ELY-keskusten, ProAgrian ja Leader-toimintaryhmien viestijöistä koostunut retkikuntamme tutustui ensimmäisenä varsinaisena matkapäivänä 20.9.2011 Euroopan verkostoyksikön Contact Pointiin Brysselissä, jossa keskustelun teemoja olivat erityisesti sosiaalinen media ja uudenlaiset viestinnän keinot.

Contact Pointin toimintaa esittelivät Angelo Strano, Jacqui Meskell, Tim Hudson (Skypen välityksellä), Ilse Van Rijsingen ja Melanie Blewett.

Angelo Stranon mukaan Euroopan verkostoyksikön tärkeimmät tehtävät ja suurimmat haasteet liittyvät suureen, mutta hyvin heterogeeniseen kohdeyleisöön, joka puhuu useita äidinkieliä, jäsenmaiden väliseen vuorovaikutukseen, monimutkaisten asiasisältöjen popularisoimiseen ja tietoisuuden lisäämiseen.

Angelo Strano ja Tim Hudson

Meillä on ihan samoja haasteita. Loppujen lopuksi kysymys on kuitenkin tarinoiden kertomisesta. Millaisia tarinoita eurooppalaisella maaseudulla on kerrottavanaan?

Telling and sharing rural stories

Kokemuksesta tiedämme, ettei maaseudulla asuvia ihmisiä välttämättä yhdistä mikään muu, kuin asuinpaikka ja siksi maalaisten puolesta on haastavaa puhua. Suomessa on myös hyvin monenlaista maaseutua, mikä tuli ilmi eri puolella Suomea toimivien viestijöiden keskinäisissä keskusteluissa.

Kollega esittelee savolaista viestintää.

Haluammeko lopultakaan puhua kenenkään puolesta, vai onko lähtökohtamme ennen kaikkea ihmisten innostaminen innostavien esimerkkien avulla?

Hyviä käytäntöjä löytyy paljon ja ne ovat maaseuturahoituksesta tiedottamisen ytimessä. Tietoisuuden lisääminen mm. erilaisista rahoitusmahdollisuuksista on myös suomalaisten toimijoiden, kuten Maaseuturahoitus tutuksi -hankkeen, tärkeimpiä tehtäviä. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin välittää tietoa kentällä toimiville ihmisille ja tarjota mahdollisuuksia verkottumiseen.

Suurin ero haasteiden suhteen on monikielisyys, mutta esimerkiksi kansainvälisten hankkeiden ansiosta pääsemme mekin nauttimaan vieraiden kulttuurien tuomasta lisäarvosta.

Toisaalta rahoituskuviot vaativat joskus asioihin perehtyneeltäkin melkoista ”sanakirjan” pänttäämistä ja ehkä voidaan ajatella, että ihan arkinen toimintammekin on oikeastaan monikielistä.

Kerrommehan monimutkaisista kokonaisuuksista havainnollisesti ja tuomme EU-byrokratiasta esille sen inhimillisen tekijän, ne maaseudun tarinat.

Retkikunta Brysselissä

Työkaluna sosiaalinen media

Paitsi EU-tasolla myös kansallisella ja paikallisella tasolla on tärkeää miettiä, mistä lähtökohdista toimitaan. Yksisuuntainen tiedottaminen ei enää riitä. Viestinnän vastavuoroisuus ja sosiaalisuus ovat tämän päivän kuumimpia puheenaiheita.

Tapahtuuko viestintä organisaation vai asiakkaan näkökulmasta? Tarjotaanko tietoa, mutta ei kuunnella? Pyritäänkö palvelemaan asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla? Halutaanko verkostot tehokkaasti mukaan viestintään? Voidaanko nämä näkökulmat yhdistää?

Hanketoimijan näkökulmasta oli kiinnostavaa, että haasteet ovat pitkälti samoja, toimitaan sitten maakunnallisella tai kansainvälisellä tasolla. Verkostot ovat erilaisia, mutta kaikilla tasoilla ne ovat laajoja.

Kolmantena matkapäivänä kävimme tutustumassa Hollannin kansalliseen maaseutuverkostoyksikköön, jossa Huub Kwantes (the use of social media in Rural Network Unit of Holland) esitteli hollantilaisten omaksumaa ketterää sosiaalisen median käyttöä.

Huub ja Porkkanamafia

Sosiaalisen median työkalujen arkailematon käyttö ja ajatus siitä, että sosiaalinen media on jatkuvaa oppimista, tarjosivat paljon ajateltavaa ryhmällemme ja Hollannin kokemukseen palattiin jo matkan aikanakin useampaan otteeseen.

Matkalla mietittiin myös mm. tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa uuden ohjelmakauden valmistelussa.

Uusia tapoja tarinankerrontaan

Euroopan verkostoyksikkö julkaisee painotuotteita, mutta hyödyntää myös tehokkaasti uuden median tarjoamia mahdollisuuksia.

Jacqui Meskell (kuvassa vasemmalla) esitteli meille verkostoyksikön toteuttamia esittelyvideoita ja kannusti rohkeasti kokeilemaan audiovisuaalista viestintää puheenvuorossaan Introduction, presentation, and discussion on ENRD magazine (...) and on ENDR audiovisual communications. Kynnystä ei pidä nostaa liian korkealle, vaan jälki saa olla itse tehdyn näköistä, Meskell painotti.

Euroopan verkostoyksikkö on mukana myös sosiaalisessa mediassa; facebookissa ja twitterissä. Työkalujen käyttö ei ole itsetarkoitus vaan tuloksia ja kokemuksia pitää puntaroida jatkuvasti.

Oppia on välillä hyvä käydä hakemassa vierailta mailta ja suomalaisten maaseuduohjelman viestijöiden kannattaa hyödyntää kansallista viestijöiden verkostoa tehokkaasti.

Erittäin tärkeitä olivat myös keskustelut, joita käytiin vierailujen pohjalta suomalaisten kollegojen kesken.

Joulukalenterin luukut 3,4,5, 6 ja 7

2011-12-08T12:21:00.000+02:00

Maaseuturahoitus tutuksi -joulukalenterin luukkuja on auennut taas vaikka miten paljon! Ja luntakin on satanut, jouluhan se sieltä on tulossa... Luukut aukeavat ensimmäisenä hankkeen facebook-sivulla, joten seuraa sitä ja tykkää!

Kuvat

3. Pärnussa Päijänne-Leader ry:n opintomatkalla, 4. toinen adventti, 5. LandePakulla Sysmän torilla, 6. hanketreffeillä Lahdessa ravintola Voitossa ja 7 Vierumäellä Kollin kierroksella.

Luukut 1 ja 2.

Lue blogiteksti.

Blogissa kutsu.

Joulukalenterin luukut 1 ja 2

2011-12-02T10:22:00.000+02:00

Maaseuturahoitus tutuksi –joulukalenterin kaksi ensimmäistä luukkua on avattu. Luukut aukeavat ensimmäisenä hankkeen facebook-sivulla, joten seuraa sitä ja tykkää!

Kalenterin ensimmäisessä luukussa muistellaan elokuisia Hämeenlinnan Elomessuja, joilla jaoimme kuvassa olevan Juhan kanssa 600 (!) maaseuturahasto-ilmapalloa.

Toinenkin luukkku on Hämeenlinnasta (ihan sattumalta). Hanketreffeillä 27. syyskuuta vietettiin iltaa Hämeenlinnan Vankilamuseossa, jossa oli puhuttiin maaseuturahoitukseen liittyvistä asioista, herkuteltiin ja tutustuttiin vankilaan mainion oppaan johdolla.

Valokuidusta maaseudun yrityksille elinvoimaa

2011-11-30T12:34:00.001+02:00

Asikkalan Lehmonkärjessä eilen järjestetyssä iltapäiväseminaarissa kerrottiin, miksi valokuituyhteys kannattaa hankkia ja miten sen voi saada.

Sadan Megan Maakunta -hankkeen järjestämä tilaisuus oli tarkoitettu erityisesti maaseudun yrityksille, kehittäjille, viranomaisille, ja asiasta kiinnostuneille kansalaisille. Seminaareja on aikaisemmin järjestetty suurelle yleisölle, eilinen tilaisuus oli ensimmäinen erityisesti yrittäjille suunnattu seminaari. Tietoliikenneyhteyksien puutteet heikentävät merkittävästi maaseudulla yrittämisen edellytyksiä ja kiinnostus valokuitua kohtaan on suuri.

Nettiyhteyksien parantaminen on erittäinen konkreettinen tapa kehittää maaseutua ja siellä yrittämisen edellytyksiä. Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Orimattilan kaupungin Kimmo Kuparinen totesi, että yleisöstä oikein huokuu halu ja tarmo kehittää maaseudun tietoliikenneyhteyksiä.

Kun kuparikaapeli ei riitä

Lehmonkärjessä vietettiin eilen seminaarin teemaan sopivaa juhlapäivää, valokuituyhteyden avajaisia.

– Tarpeemme on se, että asiakkaille pystytään toteuttamaan nopeat ja nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet. Vanha kuparikaapelilla hoidettu yhteys ei useamman käyttäjän tarpeisiin riittänyt ja nykyäänhän mikään ei ärsytä enempää kuin pätkivä netti, toteaa Lehmonkärjen isäntä Ari Yrjölä.

Muistiinpanot tehdään läppärillä.

Uusi nettiyhteys on Lehmonkärjessä täyssymmetrinen, eli data liikkuu yhtä nopeasti ulos ja sisään.

– Meillä korkeatasoisiin tiloihin liittyy korkeatasoiset palvelut – nopeat tietoliikenneyhteydet ja verkosta ostettavat palvelut, summaa Yrjölä.

Erilaisia toteutustapoja

Lapinjärven Hindersbyssä kyläverkko on toiminut jo kahdeksan vuotta. Seminaarissa Skypen välityksellä puhunut Nisse Husberg, kertoi kuinka kunta kaivoi uusia vesijohtoja kylälle ja samalla vaivalla päätettiin laittaa valokuitukaapeli kulkemaan vesijohtojen rinnalle. Projektiin tarvittiin vihreää valoa kunnalta, talkootyötä sekä omarahoituksen keräämistä, ja näillä aineksilla kylälle saatiin nopeat tietoliikenneyhteydet.

– Jokainen kylän kolkka on valokuituyhteyden päässä ja kun nuoria ihmisiä muuttaa kylälle, kaikki liittyvät verkkoon, Husberg kertoo.

Väliaika, kahvia ja Lehmonkärjen superherkullista rahkapiirakkaa!

Netti toimii – syntyvyys laskussa

Valokuituyhteys on tärkeä erityisesti nuorille ja yrittäjille, kertoi Tarja Hosiasluoma Karvian kunnasta. Skypen kautta mukana tilaisuudessa ollut Hosiasluoma kertoi, että Karvialla pidettiin toistakymmentä kyläiltaa, kun Seutuverkkoon haettiin 2010 alkuvuodesta sitoutujia. Alussa kiinnostuneita oli 350 – lopulta liittymänottajia löytyi kuitenkin 650.

Tuhannen euron liittymismaksu, kova kiertäminen ja ihmisten mukaan puhuminen lisäsivät kiinnostusta. Ensimmäinen valtion tuella toteutettu hanke onnistui erinomaisesti, mutta onnistumisella on myös varjopuolensa.

– Sen jälkeen kun Karvialle saatiin valokuituyhteydet, eikä televisiokaan enää pätki, syntyvyys on laskenut puolella, sanaili Hosiasluoma.

Karvian kunta panostaa valokuituyhteyksiin.

Karvialla on hyvä yhteishenki ja se on ollut hankkeen onnistumisen kannalta tärkeää. Hanketta ei ole tarvinut katua missään vaiheessa, eikä valokuidun kaikkia mahdollisuuksia ole vielä edes käytetty.

– Tsemppiä teille ja viekää asiaa eteenpäin!, Tarja Hosiasluoma kannusti seminaarin yleisöä.

Yritys voi toimia landellakin

Yrittäjä Katja Palmu kertoi innovatiivisesta verkkokaupastaan ja totesi, että mikäli netti toimii, itsensä voi työllistää harvaan asutulla maaseudullakin. Parikkalasta, Etelä-Karjalasta kotoisin oleva Palmu hyödyntää suvereenisti verkkomaailman mahdollisuuksia ja pyörittää mm. murhamysteereitä tarjoavaa ohjelmapalvelua.

– Parikkalasta käsin on täysin mahdollista kouluttaa työntekijöitä ja hoitaa yrityksen asioita, eikä siihen tarvita muuta kuin puhelin ja netti, Palmu totesi.

Seminaarin puheenvuorot voit katsella ja kuunnella täällä. Seminaari alkaa 13.50 kohdalla.

Sadan Megan Maakunta

Päijät-Hämeen liiton toteuttama hanke yhteistyössä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian sekä Tietomaakunta eKarjala Oy:n kanssa.
Päätavoitteena on edistää nopeiden 100 Mb/s-yhteyksien aikaansaamista sekä niiden mahdollistamien verkkopalveluiden ja -sisältöjen tuotantoa haja-asutusalueilla Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
Toiminta kytkeytyy liikenne- ja viestintäministeriön Laajakaista 2015 -hankkeeseen.
Hankkeen rahoittaa EU:n maaseuturahasto.

Outoja sanoja

2011-11-29T11:00:00.001+02:00

Hanketyössä saa tottua myös siihen, että asioille ja ilmiöille pitää antaa uusia nimiä koska vanhat saattavat olla haitallisia.

Yhdistystoiminta on yleishyödyllistä, joka tarkoittaa siis sitä ettei siitä saa olla hyötyä kenellekään. Siis yhdelle vaan ainoastaan yhteisesti. Joskus on hiukan hankala perustella hanketta, josta ei ole hyötyä kenellekään. Paitsi kaikille.

Yksityinen raha voi olla osittain myös talkootyötä – tosi hämärää. Omat rahani minä ymmärrän, mutta mikä muu raha on yksityistä? Yhdistyksen rahahan on aina yhteistä, miten se muuttuu hankkeessa yksityiseksi?

SERPA Liisa Häme työssään.

Indikaattorilomake? Koulussa kemiantunnilla käytettiin indikaattorina lakmuspaperia (kävin siis koulua historian hämärissä), sillä tunnistettiin happoja ja emäksiä. Onko tuo siis lakmuspaperille tulostettava lomake?

Toimintaryhmä – kuulostaa aktivisteilta ja on siis anarkiaan viittaavaa toimintaa. Aika lähellä totuutta, LEADER toimii parhaimmillaan valtavirtaa vastaan ja saa aikaan käänteentekevää yhteistä toimintaa eli aktivismia. Onneksi on rutkasti noita rajoittavia säännöksiä. Meinasin kirjoittaa rahoittavia säännöksiä, niinhän sen pitäisi olla!

LEADER – tuo perussana on kyllä kaiken huippu näissä oudoissa sanoissa. Päällisin puolin se näyttää englannilta ja tarkoittaa siis johtajaa, ei kun JOHTAJAA. Alkuaikoina meille kyllä yritettiin kertoa että se on lyhenne, siis L.E.A.D.E.R mutta vakiintuneista lyhenteistä jätetään pisteet pois ja ne kirjoitetaan suuraakkosin. Tulee alun perin hienosta ranskankielisestä (tietenkin!) lauseesta: Liaison Entre Actions du Développement de I’Économie Rural. Tarkoittaa suomeksi maaseudun taloudellisen toiminnan yhdyssiteiden vahvistamista. Joka taas ei oikeasti tarkoita yhtään mitään.

Sitten täällä Leader- eli johtajatoimistossa on töissä tietenkin toiminnanjohtaja. Parhaassa tapauksessa siellä toimistolla on työssä joku toinenkin, johdettavissa oleva henkilö. Johtajastahan automaattisesti tulee mieleen henkilö, joka pitää muut järjestyksessä. Istuu suuren pöydän ääressä, jakelee käskyjä ja on etevä teettämään. Mutta TOIMINNANjohtaja johtaakin toimintaa. Ei se nytkään mene oikein, mitäs toimintaa tässä johdetaan, kun kaikki oikea Leader –toiminta on hankkeissa, joita toteuttavat aivan muut. Mitähän ne Kalkkisten kylällä ajattelisivat jos tunkisin heidän toimintaansa johtamaan.

Ruotsiksi toiminnanjohtaja on verksamhetsledare, se onkin jo hiukan lähempänä oikeaa mutta virolaisilla on vielä parempi: tegevjuht. Juuri noin, tekee, tekee ihan juhdan lailla. Olen kyllä yrittänyt keksiä työllemme parempaa suomenkielistä titteliä: ohjaaja (tulee mieleen teatteri), opas (tulee mieleen opaskoira), neuvoja (tulee mieleen neuvola ja vauvat) ja oma suosikkini paimen (tulee mieleen raamattu).

Suurimman osan aikaa yritän parhaani mukaan neuvoja, ohjata, kannustaa ja tukea hankehakijoita ja hankkeiden toteuttajia niin, että kaikki sujuisi hyvin ja syntyisi vain pientä vahinkoa. Miten tuosta paimenesta juuri raamattu tulee mieleen, pitäisi tulla lampaat. Lapsiakin paimennetaan, mutta paimennusta suorittavaa henkilöä kutsutaankin lapsenvahdiksi. Hankevahti, no ei. Paimentaminenhan on juuri sitä, mitä teen: neuvomista, lempeää ohjailua, käskyjäkin ihan turvallisuuden vuoksi. Päälle katsomista ja uhkaaviin tilanteisiin puuttumista, joskus ihan vaivihkaa.

Olisinko siis hankepaimen? Projektipaimen? Toiminnanpaimen? Ei taida onnistua. Olisiko parempi ulkomaaksi, englanniksi paimen on shepherd. Lyhentyisi varmaan sherpaksi – mutta sehän on hyvä, henkilö joka kantaa maksusta toisten taakkoja. Nyt tuo titteli pitää vaan saada näyttämään fiksulta lyhenteeltä, miten olisi: se joka raataa, paimentaa ja auttaa. SERPA.

Teksti Liisa Häme

Juttu on julkaistu elokuussa 2011 Raitti-lehdessä.

Kalkkisissa kylää kehitetään kävijöille

2011-11-24T13:09:00.000+02:00

Asikkalassa Kalkkisten kylässä panostetaan tänä vuonna kahteen uuteen yleisötapahtumaan, joista molemmista aiotaan tehdä vuosittain toistuvia.

Toinen Kalkkisten uusista tapahtumista perustuu tarinaan, jonka mukaan paikallinen Tupsuvuori on saanut nimensä Kalkkisissa kotipaikkaansa pitävistä tontuista. Joulukuun alussa järjestetään tonttujen kunniaksi kaksipäiväinen Joulukylä Kalkkinen, jonka toivotaan saavan samanlaisen statuksen tonttujen kotina kuin Rovaniemen joulupukin majapaikkana. Tapahtumaan on haettu mallia Itävallan perinteisistä joulumarkkinoista, mutta Kalkkinen tekee kuitenkin tämänkin tapahtuman omalla, persoonallisella tyylillään ja paikallisilla mausteilla.

Joulukylä Kalkkisten päätapahtuma järjestetään 10.-11. joulukuuta. Myyntiaika markkinoilla klo 10-16. Kalkkisissa pidetään silloin markkinat, joilta löytyy aitotunnelmallisia joulukoristeita, joululahjoja ja lähialueen tuottajien jouluherkkuja.

Joulukylä Kalkkisen maskotin on
taitellut Lea Duljepo

Syyskuun alussa järjestettiin kaiken kansan liikuntapäivä Kalkkisten 10, jossa sekä kilpailtiin että kuntoiltiin. Kalkkinen erottuu muista 800 samantyyppisestä Suomessa järjestettävästä liikuntatapahtumasta luonnonkauniilla reiteillä, erittäin persoonallisilla palkinnoilla ja monipuolisella oheisohjelmalla sekä paikallisuudella. Tapahtumaan voivat tulla nekin, joita ei liikunta kiinnosta: oheisohjelmassa on mm. hyvää lähiruokaa ja suomalaisia perinnepelejä.

Tapahtumien järjestelyissä käytetään mahdollisimman paljon paikallista osaamista. Mukana ovat kaikki kylän seurat ja järjestöt ja paikallisia ammattilaisia on käytetty muun muassa tapahtumatunnusten ja tapahtumaan liittyvien materiaalien suunnittelussa ja valmistuksessa.

Molempien tapahtumien tavoitteena on lisätä kylän kiinnostavuutta lähialueilla; tarkoituksena on jatkossa luoda matkailupaketteja myös turisteille otsikolla ”Päivä Kalkkisissa”. Kalkkinen sijaitsee mukavan matkan päässä monesta suuremmasta turistipaikkakunnasta, joissa ei kuitenkaan ole aitoa suomalaista maalaiselämää, josta varsinkin ulkomaalaiset vierailijat ovat nykyisin entistä kiinnostuneempia. Tähän markkinarakoon Kalkkinen panostaa nyt paljon.

Molemmat uudet tapahtumat saavat Leader-rahoitusta ja Päijänne-Leader on myös omalta osaltaan edesauttanut paikkakunnan tunnetuksi tekemistä muun muassa tuomalla vierailijoitaan Kalkkisiin.

Lisää tekstejä Kalkkisista:

Kalkkisten 10 (5.9.2011)

Hankemaailman kenttäkurssi (22.8.2011)

Ihana Kalkkisten kylä (3.3.2011)

Verkko-Raitti helmikuu (25.2.2011)

Tekijöitä töille, vapaata viljelijöille, euroja alueelle

2011-11-21T11:29:00.000+02:00

Maatalouslomituksen Sysmän paikallisyksikössä pohdittiin, löytyisikö yrittäjistä apuja lomitusten järjestämiseen. Hankehan siitä syntyi.

Meillä on tarve saada lisää työvoimaa viljelijöiden vuosilomiin ja sijaisapuihin. Haluamme tarjota myös enemmän mahdollisuuksia käyttää osittain tuettua lomitusta, sanoo lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvist Sysmän kunnasta.

Hanketta ideoitaessa yrittäjälomittajia oli parikymmentä, työsuhteisia kuukausipalkkaisia noin 110 ja lisäksi määräaikaisia lomittajia. Lomituksen Sysmän yksikkö vastaa 13 kunnan lomitusten järjestämisestä Toivakasta Heinolaan ja Kuhmoisista Kärkölään.

Pääosa lomitustyöstä on kotieläinten hoitoa. Mutta jos viljelijä sairastuu ja tarvitsee sijaisapua tai ostaa osittain tuettua lomitusta, työtehtävät laajenevat liki kaikkeen mitä tilalla tehdään. Muutakin on siis tarjolla kuin lypsyä!

Saga Tillgren-Jantunen Hollolasta lomittaa oman yrityksen
kautta pääasiassa hevostiloilla. Hän myy myös hevostarvikkeita
ja tekee hevoshierontaa. - Kunta on luotettava asiakas, sanoo Saga

Ideasta hankkeeksi

Koska Sysmän paikallisyksikkö toimii usean toimintaryhmän alueella, alettiin koota alueiden välistä hanketta, jonka suunnitelma teetettiin osin ostopalveluna. Laaja alue edellytti paljon yhteydenpitoa eri kuntiin, yhdistyksiin ja moneen Leader-toimistoon. Lopulta hanke rajautui 10 kuntaan, ja rahoittajiksi tulivat Päijänne-Leader, Etpähä ja Maaseutukehitys. Yksityisrahoitusta saatiin tuottajayhdistyksiltä, Osuuskunta Tuottajain Maidolta ja Agro-Elektrolta.

Jos suunnitelman kokoaminen vaatikin yhteydenpitoa myös eri Leader-ryhmiin, niin käynnissä olevan hankkeen hallinto on oikein sujuvaa. Hakemukset, raportit ja rahoitus kulkevat Päijänne-Leaderin kautta, joka välittää tiedot muille rahoittaville toimintaryhmille.

Yrittäjälomittajuudesta kaivataan tietoa

Hankkeen vetäjä Tuula Ilván korostaa, että työ on pitkälti tiedottamista ja neuvomista moneen suuntaan, koska maatalouslomitusjärjestelmä ei ole tuttu pienyrittäjille. Siihen tarvittiin ehdottomasti hankkeen tuomia lisäresursseja. Esimerkiksi kiinteistönhuollon tai siivousalan yritys voisi tehdä navetan tai konehallin sesonkipesuja tai siivouksia, mutta heille pitää kertoa tästä mahdollisuudesta. Myös hevoslomittajille on kysyntää.

Ensimmäisen puolen vuoden aikana tehtiin kahdeksan uutta ostopalvelusopimusta yrittäjälomittajien kanssa. Taina Blomqvist ja Tuula Ilván ovat tyytyväisiä. Ilván uskoo, että hankkeen tavoitteet täyttyvät eli jokaiseen kuntaan löytyy vähintään kaksi uutta yrittäjälomittajaa.

Moni on kiinnostunut, mutta totta kai päätös uudesta työurasta pitää tehdä harkiten ja suunnitella yrittäjyyden aloittaminen huolella. On hyvä, että hanke kestää parisen vuotta ja voin olla mukana neuvomassa ja pohtimassa asiaa miettivien kanssa.

Hankkeen kautta Sysmän kunta panostaa yrittäjyyden edistämiseen oman kunnan lisäksi 9 muussa kunnassa. Lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvistin mukaan se osoittaa, että maatalouden lomituspalveluja pidetään kunnassa tärkeinä ja niitä halutaan kehittää tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi.

Laajalla hankealueella korostuu täsmällisen tiedottamisen merkitys. Kun Tuula Ilván soittaa vaikkapa Toivakkaan tai Kärkölään, niin joku saattaa tokaista, että en minä Sysmään asti tule töitä tekemään.

- Tarkoitus on, että yrittäjälomittajat tekevät lomitustyötä pääasiassa siellä omassa tai viereisessä kunnassa olevilla maatiloilla, sanoo Tuula Ilván.

Yrittäjyyden edistäminen maatalouslomituksessa, elinkeinojen kehittämishanke

Toteuttaja Sysmän kunta

Kustannusarvio 114 031 euroa, tuki-% 95.

Alueiden välinen Leader-hanke, jonka julkisesta tuesta

55 % tulee Päijänne-Leaderiltä

30 % Etpähältä ja

15 % Maaseutukehitykseltä.

Toteutusaika on 1.6.2010-31.12.2012.

Teksti ja kuva Irma Peltola

Juttu on julkaistu elokuussa 2011 Raitti-lehdessä.

Verkko-Raitti marraskuu 2011

2011-11-11T15:15:00.000+02:00

Marraskuun Verkko-Raitti keskittyy yritysrahoitukseen. ELY-keskuksesta ja Leader-toimintaryhmistä saa tukea maaseutuyritysten investointeihin ja kehittämiseen. Tukea on saanut mm. Asikkalassa sijaitseva matkailuyritys Lehmonkärki, jonka asiakkaat ovat yhtä hyvin Helsingistä kuin Pekingistä.

Lue verkkotiedote täältä.

Maaseuturahoitus tutuksi -viestintähankkeen ja Hämeen Yrittäjien yhteistyössä toteuttamat aamu-brunssitilaisuudet ovat osoittaneet, että rahoitusmahdollisuudet kiinnostavat yrittäjiä. Lokakuun kolmeen tapahtumaan osallistui yhteensä 60 yrittäjää.

Aikaisemmat Verkko-Raitit:

Aikaisempia yritysjuttuja:
Sinulla tarve, meillä rahat 12.10.2011
Puuverkon yhteistyöstä rakentui kaksi messutaloa 4.10.2011
Lähiruoan tuottaja rakensi uudet tilat Orimattilaan 15.9.2011
Käynnistystuella voi työllistää 17.5.2011

MTK Häme tiedottaa

2011-11-03T12:37:00.000+02:00

Rahoitusta maaseudulla toimivien yritysten kehittämiseen

25.10.2011

ELY-keskus ja Leader-toimintaryhmät tukevat maaseudulla toimivien yritysten investointeja ja kehittämistä maaseutuohjelman yritystuilla.

Nyt on hyvä aika hakea maaseutualueille tarkoitettuja yritystukia. Rahaa on vielä reilusti jäljellä vuodelle 2011, myös isoja yrityshankkeita ehtii vielä käynnistää ennen kuin kuluva EU-ohjelmakausi 2007-2013 päättyy. Hakijalta ei edellytetä maatilasidonnaisuutta.

Mikroyritysten perustamiseen ja laajentamiseen sekä maatilojen monialaistamiseen voidaan myöntää investointitukea. Tukien tarkoituksena on kannustaa maaseudulla toimivia yrityksiä kasvamaan ja kehittämään toimintaansa. Aloittava tai laajentava yritys voi saada tukea myös ensimmäisten ulkopuolisten työntekijöiden palkkaamiseen. Yrityksen kehittämiseksi tarvittavien asiantuntijapalveluiden hankkimiseen voidaan myöntää kehittämistukea.

Maaseutuohjelman yritystuet ovat jatkuvasti haettavissa. Ennen pienenkin investoinnin aloittamista on syytä pirauttaa paikalliseen Leader-toimintaryhmään, ELY-keskukseen tai ProAgrian yritysneuvojalle, sillä avustusta on aina haettava etukäteen!

Maaseutuohjelman yritystuet mikroyrityksille

Avustusta investointeihin 20-30 %
Avustusta kehittämiseen (mm. tuotekehitys 50 %, yritysryhmille 75 %)
Avustusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, käynnistystuki 50 % (24 kk)

Maaseutuohjelman yritystuki elintarvikkeiden 1. asteen jalostukseen

Avustusta investointeihin 10-30 %, kehittämiseen 40-50 %

LISÄTIETOJA RAHOITUKSESTA:

Hämeen ELY-keskus

Rahoitusasiantuntija Kari Palvaila puh. 050 395 5416, kari.palvaila[at]ely-keskus.fi

Kanta-Hämeen Leader-toimintaryhmät

EMO (Riihimäki, Loppi, Hausjärvi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Vantaa): Esko Pietari, 050 573 2972
Linnaseutu (Hattula, Janakkala, Hämeenlinna): Jussi Pakari, 041 4688 300
LounaPlussa (Tammela, Forssa, Jokioinen, Ypäjä, Humppila): Tuula Kallioinen, 050 583 4715

Päijät-Hämeen Leader-toimintaryhmät

Etpähä (Hämeenkoski, Kärkölä, Hollola, Orimattila, Nastola): Jukka-Pekka Jauhiainen, 0400 876 442
Päijänne-Leader (Asikkala, Padasjoki, Sysmä, Hartola, Heinola, Pertunmaa): Liisa Häme, 040 1609 449

Pirkanmaan ELY-keskuspuh. 020 63 60050

Keski-Suomen ELY-keskuspuh. 020 63 60040

Myytävän hyvä paikka

2011-10-31T11:31:00.000+02:00

Forssan seutu jäi 1990-luvulla muiden kehityskäytävien jalkoihin. Nyt muuttotappio on kääntymässä jälleen voitoksi ja seudulle syntyy uusia yrityksiä. Mertsi Töttölä on kovalla työnteolla edesauttanut tätä kehitystä.

Elinkeinoelämän rakennemuutos on kouraissut harvaa paikkaa yhtä voimakkaasti kuin Forssaa. Kaupunki eli raskaasta teollisuudesta aina 1800-luvulta 1990-luvulle saakka. Sen jälkeen tapahtui muutos, joka on ollut rankka koko seutukunnalle.

Nyt asiat kulkevat taas hyvään suuntaan. Vuosi 2010 oli Forssalle pitkästä aikaa muuttovoittoinen. Tätä kehitystä on vauhdittanut Yrittämisen ja asumisen Forssan seutu -hanke, jonka projektipäällikkönä toimii Mertsi Töttölä.

Hänen tehtävänsä on tavata ihmisiä, kiertää messuilla, järjestää markkinointitempauksia ja tehdä kaikkensa, jotta Forssan seudun tarjoamat mahdollisuudet avautuvat mahdollisimman monelle.

Aiemmin tämä työ oli unohtunut Hämeen markkinoinnin haltuun. Töttölän mukaan seutu tarvitsee paikallista ja dynaamista markkinointia, koska jos ei sitä tee itse, ei sitä tee kukaan muukaan.

– Yrityselämässäkin on ihan selvää, että myyntiä ei voi ulkoistaa, hän toteaa.

Töttölällä on pitkä historia teollisuuden palveluksessa ja sen ansiosta laajat verkostot ympäri maata.

LounaPlussan rahoittaman YRAS-hankkeen ohjausryhmänä toimii LounaPlussan hallitus.

Alun perin kaksivuotiseksi mitoitetun ja sittemmin puolella vuodella jatketun hankkeen kokonaisrahoitus on 166 361,00 euroa. Tästä EU:n ja valtion osuus on 119 780,00 euroa, kuntien 29 945,00 euroa ja yksityisen rahoituksen osuus 16 636,00 euroa.

Hankkeeseen kuuluvat Forssan lisäksi Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä.

– Rahoittajan mielestä tämä on ollut esimerkillinen hanke. Suunnitelma on kuulemma hyvä ja tekijäkin ymmärtää, mitä pitää tehdä, Töttölä hymyilee.

Hyvälle työlle on luvassa jatkoa. YRAS II -hankkeen painopisteet ovat pienet ja keskisuuret yritykset, asukasmarkkinointi sekä moderni maaseudun kehittäminen.

Töttölä lähestyy työtään käytännönläheisesti. Hän ei halua piiloutua hankejargonin taakse, vaan keskustelee ihmisten kanssa reilusti ja rehellisesti. Hän vertaa itseään entisaikojen kiertäviin myyntimiehiin.

– Kannan raskasta laukkua, josta voin yhdelle ihmiselle tarjota aina yhtä tai kahta asiaa kerrallaan, Töttölä sanoo.

Hän raportoi ohjausryhmälle kaikki tekemänsä kontaktit. Keskiarvoksi on tullut noin 6–7 kontaktia päivässä.

Vaikka Töttölä on tehnyt hyvää työtä, hän ei suostu ottamaan tuloksista sulkaa pelkästään omaan hattuunsa. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy saa häneltä kiitokset, kuten myös Forssan kaupungin rohkea pienkerrostalokaavoitus ja kuntien ahkera tontti- ja asuntomarkkinointi.

– Kaikki ei ole minun harteillani. Myös uudet asukkaat ovat loistavia kellokkaita, hän kiittelee.

Forssan seutu on Töttölän mukaan myytävän hyvä paikka. Kaupungin keskustassa asuu kahden kilometrin säteellä 20 000 ihmistä. 150 kilometrin säteellä seudulta asuu peräti 3,5 miljoonaa ihmistä.

– Siihen teollisuuskin on täällä perustunut, Töttölä huomauttaa.

Alueen yritystoiminnassa vahvoja aloja ovat muun muassa ympäristö ja energia, elektroniikka, logistiikka ja hyvinvointi.

Maaseudun mahdollisuuksia hajautetussa energiantuotannossa ei ole vielä täysin ymmärretty. Tämä on tärkeä osa YRAS II -hanketta. Töttölä haluaa muutenkin nostaa maaseudun arvon sinne, minne se kuuluu.

– Suomessa on kansainvälisesti vertaillen käsittämättömän vetovoimainen maaseutu. Uusiutuvan energian raaka-aineet ovat siellä ja ruoka tuotetaan siellä, hän sanoo.

Teksti Vilho Rajala

Juttu on julkaistu 2011 elokuussa Raitti-lehdessä.

Lue hankkeen järjestämästä yritysjunasta ja LounaPlussa ry:stä.

Pihojen uudistus sai lapset liikkumaan

2011-10-28T10:09:00.000+03:00

Orimattilan kouluilla ei enää kinata keinumisvuoroista. Lapset liikkumaan -hankkeessa uudistettiin neljän koulun pihat turvallisiksi ja lapsia aktivoiviksi.

Myllylän koulun pihalla käy kova viilinä. Ala-asteikäiset lapset näyttävät nauttivan kiipeilystä; kuka roikkuu telineessä pää alaspäin, kuka kiipeää ylös ja alas. Pojat juoksevat ympäri telinettä, toiset testaavat keinujen vauhtikykyä. Tytöt pelaavat polttopalloa asfalttiin maalatulla ruudukolla. Vain harva oppilaista seisoo paikallaan, vaan hyväntuuliset, eläväiset lapset kiipeilevät, juoksevat ja leikkivät.

Tilanne on aivan erilainen kuin vielä pari vuotta sitten. Vuonna 1995 rakennetun Myllylän koulun piha-alue oli päässyt pahasti repsahtamaan. Parin sadan oppilaan koulussa oli vain kolme laitetta: kiipeilyteline, keinu ja tasapainopuomi. Välineet olivat pahasti kuluneet eivätkä täyttäneet nykyisiä turvamääräyksiä.

- Olimme pähkäilleet tilannetta jo vuosia ja tehneet aloitteita pihan uusimisesta tuloksetta, Myllylän koulun rehtori Raimo Suutari kertoo.

Rakkaus liikuntaan syntyy lapsena

Muutos tapahtui vuonna 2008, kun Orimattilassa aloitettiin Lapset liikkumaan -hanke. Hankerahoituksen ja talkootyön avulla uudistettiin pihat neljässä koulussa: Myllylän lisäksi Mallusjoella, Virenojalla ja Karkkulassa.

Koulujen pihojen uudistamista pidettiin tärkeänä siksi, että sillä voidaan kannustaa lapsia liikkumaan. Mitä nuorempana lapsi oppii liikkumaan ja saa positiivisia kokemuksia liikunnasta, sen todennäköisempää on liikuntaharrastuksen jatkaminen myös aikuisena.

Ala-asteikäiset liikkuvat eniten omilla koti- ja koulupihoillaan, joten niiden kunto on tärkeässä osassa liikkumiseen kannustamisessa. Kouluvuoden aikana lapsi viettää yli 200 tuntia välitunneilla - määrä on suurempi kuin millään yksittäisellä oppiaineella, kertoo Nuori Suomi -tutkimus.

- Eron uuden ja vanhan pihan välillä huomaa selvästi: välineistä ei tule enää kahnausta, kun niitä on tarpeeksi. Välitunnit ovat sopuisampia, kun kaikki pääsevät liikkumaan ja tekemään, Suutari toteaa.

Iltakäyttö on lisääntynyt

Myllylän koulun pihan ilta- ja viikonloppukäyttö on lisääntynyt remontin myötä. Hankkeessa mukana ollut Orimattilan kaupungin EU-hankeasiamies Jari Montonen kertoo, että usein suosituimpia ovat erilaiset pelikentät, joihin lapset eivät helposti kyllästy.

- Myllylän koululla on laajimmin toteutettu lähiliikuntapaikka-ajatusta. Ennen lapset liikkumaan hanketta on ollut Kaupungin lähiliikuntapaikka -hanke, jolla tehtiin pihalle monitoimikaukalo ja aita ja uusittiin kentän valaistus, Montonen kertoo.

Myllylän koulun rehtori Suutari pitää erittäin tärkeä hankerahoitusta koulujen kannalta.

- Ilman projektirahaa meillä ei olisi tuollaista pihaa. Syynä on hinta: telineet ovat yllättävän kalliita, joten rikkinäisiä telineitä on aikaisemmin vain korjattu se, mikä voidaan.

Talkooväki ahkeroi

Pihojen uudistaminen oli koulujen ja yhdistysten yhteinen projekti. Mallusjoen nuorisoseura toimi koko hankkeen vastaavana, ja Myllylän koulun vanhempainyhdistys, Vähä-Mallusjoen Martat ja Virenojan nuorisoseura olivat tekemässä käytännön työtä.

Opettajat sekä vanhempain- ja kyläyhdistykset osallistuivat talkoisiin ahkerasti. Myllylän koululla pidettiin kahdet isot iltatalkoot. Ensimmäisissä talkoissa purettiin vanha pois ja toisissa talkoissa pystytettiin välineet. Myllylän koululla talkoisiin osallistui noin 70-80 henkilöä, kaikilla neljällä koululla yhteensä lähes pari sataa.

Teksti ja kuva Päivi Piispa

Juttu on julkaistu 2011 elokuussa Raitti-lehdessä.

Kyläsauna joka keskiviikko

2011-10-21T12:11:00.000+03:00

Parin sadan asukkaan Jokioisten Murron kylällä Saunamajuri huolehtii, että kyläsauna lämpiää joka keskiviikko. Saunamajurin ei välttämättä tarvitse lämmittää saunaa itse, vaan huolehtia, että joku hoitaa saunan lämmityksen ja kahvituksen. “Kerran jäi lämmittämättä, kolme viikkoa sitten.” Sauna ei lämpeä jos joulu sattuu keskiviikolle tai saadaan maksavia asiakkaita.

Lapsistakin kyläsaunalla on kivaa.

Talkoovoimin ja ALMA-tuella (rahoituskausi 2000-2006) kunnostettu Talkootupa toimii Murronkulman kyläyhdistyksen tärkeimpänä keskustelufoorumina, vaikka vastikään kyläläiset saivat myös facebookkiin oman ryhmän. Miehet nimetään kovimmiksi saunojiksi, mutta saunalle kokoontuvista ihmisistä vain pieni osa saunoo. Loput porisevat kahvikupin äärellä, vaihtaen kuulumisia ja suunnitellen tulevaa. Saunaillan päälle jäädään joka toinen viikko yhdessä laulamaan. Facebook-ryhmän perustanut, vastikään kylälle asumaan palannut Aija Mäkelä kertoo, että uusiin ideoihin suhtaudutaan kylällä positiivisen leppoisasti ja retkille on aina lähtijöitä.

Kaunein kesäilta.

Talkoohenki on elinehto

Talkootupaa vuokrataan ja se on suosittu juhlapaikka, viime kesänäkin häitä tanssittiin melkein joka viikonloppu. Vuokraamisella saadaan talon ylläpito kustannettua ja onpa saatu hankittua kunnon karaokevehkeetkin. Talkoohommia silti vielä riittää, pihaa pitäisi laittaa ja puuvajakin on vaiheessa. Mutta talkoohenkeä kylältä löytyy jos jotakin! Kyläyhdistyksen rahastonhoitaja Marianne Mänki toteaa, että maalla talkoohenki on elinehto. Ilman yhteisiä ponnistukia, ei mitään tapahtuisi. Kyläyhdistyksen ydinporukka on jaksanut ahertaa vuodesta toiseen, kun tiedossa on se, että tarvittaessa kyläläisistä saadaan talkooväkeä.

Edustuspaidat päällä.

Kyläyhdistys on toiminut 80-luvun alusta. Silloin yhdistys sai Jokioisten keskustasta vanhan veljestalon, joka siirrettiin lahjoituksena saadulle tontille ja pistettiin talkoovoimin kuntoon. Alussa talolla järjestettiin äitienpäivä- ja joulujuhlat, sekä saunailtoja, mutta kylmän talon lämmittämisessä oli aina oma hommansa. 2005 kyläyhdistys haki LounaPlussa ry:ltä rahoitusta ja talo pistettiin remonttiin lattiasta kattoon. Mukavat tilat houkuttelevat joka keskiviikko 20-30 henkeä saunalle ja hyvän yhteishengen ansiosta myös retkiä, jumppaa ja muuta toimintaa on helppo järjestää.

Saunalla syntyy ideoita

Kyläläiset eivät kaihda hullunkurisiakaan ideoita. Viime uutena vuotena juhlitut Tupajuhlat järjestettiin Linnanjuhlien hengessä. Arvottu presidenttipari otti vieraat vastaan punaisella matolla, iltapuvut ja ansiomitalit (osa itsetehtyjä), salainen booli ja herkulliset koktailpalat takasivat juhlavan tunnelman. Seuraaviin Tupajuhliin kutsutaan varmaankin myös diplomaatteja, jolloin remontin yhteydessä lisätty ovi tulee tarpeseen! Tämäkin idea syntyi saunalla.

Siinä se sauna on.

Leader-toimintaryhmät, osa 4

2011-10-18T15:38:00.000+03:00

Kiertelen ahkeraan Päijät- ja Kanta-Hämettä, mutta varsinaisesti pidän toimistoa Vääksyssä Asikkalassa, jossa myös Maaseuturahoitus tutuksi -hankkeen hakija/ hallinoija Päijänne-Leader ry pitää majaa. Toimitilamme sijaitsevat hotelli Tallukassa, joka on monelle tuttu ja asiakkaiden on helppo löytää tänne. Päijänne-Leaderin toimialuetta ovat Asikkala, Padasjoki, Sysmä, Hartola, Heinola ja Pertunmaa.

Anu, Liisa, Virpi, Kaj ja Natalia (sekä Roni)

Päijänne-Leaderillä on kolme varsinaista työntekijää; toiminnanjohtaja Liisa Häme, hankeneuvoja Anu Taipale ja maksatusasioista vastaava Virpi Kallioinen, joiden lisäksi toimistolla työskentelevät myös Maalta maailmalle -hankkeen kv-koordinaattori Kaj Loman ja Maaseuturahoitus tutuksi -hanketiedottaja (minä itte). Yhteystiedot löydät täältä. Soita tai lähetä sähköpostia, mikäli haluat selvittää voiko sinun ideasi/ tarpeesi saada rahoitusta maaseuturahastosta!

Natalian lahja

Vielä hetki sitten kalustoon kuului myös Natalia Ahonen, jonka oppisopimuskoulutus päättyi lokakuun alussa. Kävimme viime viikolla Natalian luona läksiäislounaalla ja saimme vielä kotiinviemisiksi pussilliset muikkua. Kiitos Natalialle, olit aivan ihastuttava työtoveri!

Maalta maailmalle

Päijänne-Leaderin ja Etpähän (Eteläisen Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys) toimintaalueella on käynnissä (1.9.2010 alkaen) Maalta maailmalle -kansainvälistymishanke. Hankkeessa työskentelee kv-koordinaattori Kaj, jonka vastuulla on hankkeen hallinnointi, hanketoimijoiden avustaminen ja ulkomaisten hankekumppaneiden kartoittaminen.

Yhdistyksille ja pienyritykselle hanke tarjoaa tukea kansainvälistymiseen ja kansainvälisten hankkeiden neuvontaan. Tavoitteena on kehittää toimintaryhmien alueille kansainvälistä yhteistyötä ja opetella hyödyntämään kansainvälisyyttä. Kansainvälistymisestä on paljon hyötyä erityisesti luovuuden ja motivaation kannalta. Toiminta ulkomaisten kumppanien kanssa kehittää molempia osapuolia ja auttaa näkemään oman alueen uusin silmin.

Kansainvälisiä hankkeita rahoitettaessa painotetaan hankkeita, joiden tavoitteena on:

* löytää uusia ideoita ja ratkaisuja toimintaryhmän toiminta-alueen kehittämisessä esiin tulleisiin ongelmiin

* luoda uutta ja uudenlaista yhteistyötä eri maaseutualueiden välillä.

Kajn saa nopeiten kiinni puhelimitse (0400 462 052), sillä hän työskentelee Päijänne-Leaderin toimistolla Asikkalassa, Etpähän toimistolla Lahdessa ja on lisäksi paljon reissussa.

Tallukka

Wikipedia kertoo, että tallukka on etenkin Hämeessä ja Satakunnassa käytössä ollut kankainen jalkine, jota pidettiin erityisesti talvisin. Tallukka ulottuu nilkan yläpuolelle, usein puolisääreen ja niitä valmistettiin eri tavoin. Esimerkiksi karkean sukan päälle saatettiin ommella paksua verkaa tai sarkaa. Tallukan pohjana oli 4-6 kerrosta säkkikangasta pellavanyöreillä yhteenommeltuina tai kiinteä huopa. Lyhytvartisissa tallukoissa on useimmiten nauhakiinnitys ja pitkävartiset tallukat ovat huopikkaiden tavoin nauhattomat.

Leader-toimintaryhmät - aikaisemmat osat

Osa 1, Pohjois-Kymen Kasvu ry

Osa 2, LounaPlussa ry

Osa 3, Peräpohjolan Kehitys ry

Sinulla tarve, meillä rahat

2011-10-13T09:52:00.000+03:00

ELY-keskus ja Leader-toimintaryhmät tukevat maaseudulla sijaitsevien yritysten investointeja ja kehittämistä.

Maaseuturahoitus tutuksi -viestintähanke ja Hämeen Yrittäjät toteuttavat yhteistyössä kolme aamubrunssitilaisuutta, joissa asiantuntijat kertovat mihin tukea voi saada, miten sitä haetaan ja milloin eurot ropsahtavat tilillesi. Rahoitusta voi saada esimerkiksi yrityksen investointeihin, ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen tai vaikkapa maatilan monialaistamiseen. Lue lisää yritystoiminnan tuista.

Aamubrunssilla Tammelassa 11.10.

Avustusta on aina haettava ennen hankkeen aloittamista.

Tukea myönnetään ensisijaisesti yrityksille, joiden toiminnan katsotaan tehokkaimmin edistävän alueellisessa suunnitelmassa asetettuja tavoitteita, mutta ennen pienenkin investoinnin aloittamista on syytä pirauttaa paikalliseen Leader-toimintaryhmään, ProAgrian yritysneuvojalle tai ELY-keskukseen. Pieneen investointiin saatava kaksikymmentä prosenttia on selvää rahaa! Maaseuturahoitus ei ole yhtä kuin maatalouden rahoitus!
Aina ensin kannattaa kysyä neuvoa (niin säästyy turhalta työltä jne...)!

Yrittäjä, ilmoittaudu mukaan aamubrunssille!

tiistaina 25.10. klo 8-9.30 Säästöpankin kerhohuone, Renko

tiistaina 1.11. klo 8-9.30 Kauppakeskus Tuulosen kokoustilat, Tuulos

Kiinnostuitko yritystuesta? Ota yhteyttä! Kumpaan soitto, ELY vai Leader? Ota yhteyttä ELY-keskukseen, mitä valmiimpi ideasi ja suunnitelmasi on, Leader-toimintaryhmä sopii paremmin, jos tarvitset vielä vähän sparrausta. Tosin kuka tahansa alla olevalta listalta osaa neuvoa eteepäin!

Hämeen ELY-keskus

Yritysasiantuntija Kari Palvaila, 050 395 5416

Kanta-Hämeen Leader-toimintaryhmät

EMO (Riihimäki, Loppi, Hausjärvi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Vantaa)

Esko Pietari, 050 573 2972

Linnaseutu (Hattula, Janakkala, Hämeenlinna)

Jussi Pakari, 041 4688 300

LounaPlussa (Tammela, Forssa, Jokioinen, Ypäjä, Humppila)

Tuula Kallioinen, 050 583 4715

Päijät-Hämeen Leader-toimintaryhmät

Etpähä (Hämeenkoski, Kärkölä, Hollola, Orimattila, Nastola)

Jukka-Pekka Jauhiainen, 0400 876 442

Päijänne-Leader (Asikkala, Padasjoki, Sysmä, Hartola, Heinola, Pertunmaa)

Liisa Häme, 040 1609 449

Toimiiko yrityksesi muualla kuin Hämeessä, mutta maaseudulla kuitenkin?
ELY-keskusten vaihteet.
Löydä täältä oma Leader-toimintaryhmäsi.

Monnin Muskarin musiikkileiri

2011-10-12T11:05:00.000+03:00

Ensimmäisenä Monnin musiikkileirille (21.-23.6.2011) Paukunharjun majalle saapuvaa Iitua jännittää. Edessä on kolme päivää musiikkileiriä. Kohta paikalle saapuu kuitenkin muitakin lapsia ja pian jo istutaan lattialla ringissä laulamassa tervetulolaulua.

Tutustumisringissä monia vielä jännitti.

Hausjärvellä Monnin kylässä muskaria talvella vetänyt Salla Marttila tuntee osan lapsista jo valmiiksi, mutta joukossa on myös uusia pieniä musisoijia. Lahden ammattikorkeakoulussa musiikkia opiskeleva Mattila toteaa, että lasten kanssa on aina mukava touhuta.

Musiikkileirin ohjaajat Salla ja Henri
tuntevat monet soittimet.

Hyvinkään Hiihtoseuran omistamalla majalla pidetyn kolmipäiväisen musiikkileirin aamupäivät omistettiin eläinteemalle; tarinat karhusta, sammakosta ja siilistä sekä kanista johdattelivat lapset tunnelmaan. – Lounaaseen asti leirillä ollaan sisätiloissa ja tehdään teemaan liittyviä tehtäviä, tutustutaan soittimiin ja tietenkin lauletaan paljon! Iltapäivällä ulkoillaan ja tehdään liikunnallisempia juttuja, Marttila kertoo.

Leirivihkoon tallentuu mukavia muistoja.

Kymmenestä leiriläisestä pienimmät 3-5-vuotiaat ovat mukana aamupäivän, isommat lapset kolmeen saakka iltapäivällä. Ikärajaa musiikkileirille ei varsinaisesti ollut, mutta vanhimmat leiriläiset olivat yhdeksän vuotiaita. Marttila toteaa, että muskariin saa tulla niin kauan kuin kiinnostaa.

Pienin leiriläinen.

Leirillä apuopettajana toimi Henri Tuomi, joka aloittaa syksyllä opintonsa Sibelius-lukiossa. Mieluisa kesätyö järjestyi äidin, kyläyhdistysaktiivin ja musiikki-terapeutin Kirsi Tuomen kautta.

Monni – kylä kehittyy!

Kyläsuunnitelman pohjalta tehdyssä kyläkyselyssä selvisi, että Monnin kyläläiset toivoivat muskaria kylän lapsille, kertoo Monnin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mika Ågren. Nuoret ja lapset ovat kyläsuunnitelmassa tärkeä teema, sillä lapsille täytyy löytyä kylältä tekemistä, painottaa Ågren. – Hankkeen toteuttaminen on paitsi kylän kehittämistä myös henkilökohtainen oppimisprosessi, EU-byrokratian oppii tuntemaan parhaiten tekemällä. Oman kylän tarjoamat harrastumahdollisuudet tuovat turvallisuutta ja lisäävät kylän me-henkeä, Hämeen Kylät ry:ssäkin vaikuttava Ågren pohtii. – Yhteistyö eri toimijoiden välillä on ehdottoman tärkeää ja tulevaisuudessa kyläyhdistykset voisivat osallistua vieläkin enemmän kuntien päätöksentekoon.

Hämeen kylät ry on valinnut Monnin Muskarin lokakuun paikallistoimintaesimerkiksi! Onnittelut Monniin. Käykää tutustumassa, miten voitte osallistua ja jakaa kokemuksia.

Juttu on julkaistu 2011 elokuussa Raitti-lehdessä.

Järvisählyn MM-kisoissa rento meininki

2011-10-10T14:20:00.000+03:00

Sählystä tehtiin tänä vuonna vesiurheilua Saaren kansanpuistossa Tammelassa. Idean isä on salibandyseura Forssan Suupparien manageri Jukka Rantanen.

Salibandy on loistava laji, jota voi soveltaa yllättävilläkin tavoilla. Jukka Rantanen on henkeen ja vereen salibandymies, ja uuden tapahtumaidean takana oli hänen halunsa auttaa omaa seuraa.

– Olen vuositolkulla miettinyt, millä tavoin voisimme rahoittaa FoSun toimintaa, että voimme jatkaa harrastusta täällä, Rantanen kertoo seuran kotikentällä Forssan Rehti-areenalla.

FoSun edustusjoukkue pelaa miesten 1. divisioonassa. Yhteensä seuralla on 17 joukkuetta eri sarjoissa. Rehti-areenasta kertyy seuralle kustannuksia noin 150 000 euroa vuodessa, joten lisätulot ovat tarpeen.

Kun Rantanen näki kaverinsa ottaman ilmakuvan Manttaalin rannasta, hän keksi, että järvessä voisi pelata sählyä. Idea jalostui nopeasti järvisählyn MM-kilpailuiksi. Koko nimi on englanniksi Open Water Floorball World Championship.

Kun tapahtuman kokoluokka alkoi hahmottua, paikka vaihtui Saaren kansanpuistoksi.

– Haluttiin viedä ajatus heti mahdollisimman pitkälle. Jos olisimme nyt järjestäneet SM-kisat, joku muu järjestäisi pian MM-kisat.

Järvisählyjoukkueissa saa olla korkeintaan kahdeksan pelaajaa, joista neljä kerrallaan kentällä. Maalivahteja ei ole. Kenttäalue rajataan ponttooneilla ja pelivälineenä toimii Rantasen tuunaama kelluva sählypallo.

FoSu haki ja sai LounaPlussalta Leader-tukea. Kaksivuotisen hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 93 000 euroa, josta julkisen tuen osuus on 75 prosenttia eli noin 70 000 euroa.

Tukipäätös oli kisoille todella tärkeä. Se mahdollisti tapahtumalle kunnon startin ja varmistaa myös sen jatkuvuuden.

– Me olemme urheiluseura, joka ei voi ottaa taloudellisia riskejä. Ilman LounaPlussan tukea olisimme varmasti järjestäneet kisat, mutta paljon pienemmässä mittakaavassa.

Tuen ansiosta kisojen järjestelyyn voitiin palkata kaksi puolipäivästä työntekijää. He ovat Rantanen itse ja FoSun edustusjoukkueen päävalmentaja Jani Kannosto.

Kisoissa on viisi sarjaa: miehet, naiset, pojat, tytöt ja yrityssarja. Kisojen ajankohta heinäkuun alussa on yrityksiä ajatellen erinomainen.

– Moni työntekijä jää silloin kesälomalle, ja tämä on loistava mahdollisuus viettää yrityksen yhteistä kesäpäivää, Rantanen sanoo.

Itse kisojen lisäksi tapahtuman ohjelmaan kuuluu rento ja hauska FoSu Goes Beach -iltatapahtuma, jonka pääesiintyjänä oli tänä vuonna Jare & VilleGalle. Viihdepuoli on kisoissa muutenkin tärkeässä roolissa.

– LounaPlussakin on ollut innoissaan siitä, että vaikka tässä puhutaan sählystä ja urheilusta, tapahtumaan voi tulla viihtymään kuka tahansa.

Kisojen eräänlaiseksi esikuvaksi Rantanen mainitsee Yyteri BeachFutiksen, joka potkittiin viikko järvisählyn jälkeen.

– Se on todella hieno, rento ja laadukas tapahtuma. Myös meille laatu ja tyyli ovat tärkeimmät pointit, emme keskity niinkään määrään.

Tammelan kunta näytti kisoille alusta asti vihreää valoa. Jukka Rantanen kiittelee kunnanjohtaja Matti Setälää, joka toivotti tapahtuman heti lämpimästi tervetulleeksi.

– Matti antoi myös paljon hyviä vinkkejä. Me olemme edelleen koko ajan korvat auki ja kuuntelemme ihmisten toiveita ja ideoita.

Vaikka tämän vuoden tapahtuma oli iso ponnistus, kisojen tähtäin on ollut alusta alkaen ensi vuodessa.

– Ensi kesän tapahtumaa markkinoidaan laajemmin myös ulkomaille, Rantanen lupaa.

Järvisählystä saattaa nousta vielä kansainvälinen menestystarina.

Tapahtuman verkkosivut.

Teksti Vilho Rajala
Juttu on julkaistu 2011 elokuussa Raitti-lehdessä.

Sälli sähköistää maaseutumatkailua

2011-10-06T10:27:00.000+03:00

Houkuttelevat nettisivut ja selkeät palvelupaketit edistävät liiketoimintaa

”Nyt ne ovat hyvät”, yrittäjä Ari Yrjölä kuittaa kehut raikkaista nettisivuista. ”Sälli-hankkeessa tuli hoidettua nettisivut ajan tasalle. Se on hieno hanke.”

Asikkalassa Päijänteen rannalla sijaitseva Lehmonkärki on laajentunut vauhdikkaasti yrittäjäpariskunta Ari ja Marjo Yrjölän ohjauksessa. Alueelle on valmistunut uusia rakennuksia ja uusi palvelukonsepti.

Nettisivujen kautta tieto uusista palveluista saadaan nopeasti perille asiakkaille. Lehmonkärki on myös mukana Suomen matkailun maaportaalissa visitfinland.com.

”Nettisivussa tärkeintä on se, että pystyn nyt itse päivittämään sivuja koko ajan. Sisällön on muututtava jatkuvasti tarpeen mukaan, kun meille tulee uusia matkailutuotteita. Sivujen ilmekin muuttuu, kun haemme meille sopivaa tyyliä.”

Ari Yrjölä vie Päijänteen rannalla sijaitsevan
Lehmonkärjen palveluita ja matkailutuotteita vauhdikkaasti nettiin.

Yrjölän omistaman Lehmonkärjen ydin on 1700-luvulta periytyvä sukutila pihapiireineen ja kivinavetoineen, jossa pidetään kokouksia ja juhlatilaisuuksia. Tilan päärakennus edustaa 1800-luvun alkupuolen tyyliä juhlasaleineen, pirtteineen ja luhtiaittoineen.

Uudet rakennukset edustavat tasokasta lomarakentamista, SPA-tunnelmaa ja onpa rantakahvilan terassilla oikea tanssilavakin.

”Maatila on tuotteistettu matkailukäyttöön ja tarjoamme asiakkaille erilaisia tunnelmatiloja”, Yrjölä tiivistää.

Nettimarkkinointi on välttämättömyys

”Me hullutellaan ja leikitellään ja tehdään eri tavalla kuin muut”, Ari kuvaa. ”Meiltä ei saa teksaspullaa, vaan lähiruokaa itse tehtynä.”

Suurin osa Lehmonkärjen ulkomaalaisista kävijöistä tulee Sveitsistä, Itävallasta ja Saksasta. Markkinointikanavana toimivat perinteiset matkatoimistot. Muista maista tulevat saavat tiedon Lehmonkärjestä ja tekevät varaukset pääasiassa netin kautta.

”Siksi Sälli-hanke on meille niin tärkeä. Sen puitteissa on muodostunut myös matkailuyritysten ydinjoukko, jossa voimme tukea toinen toisiamme. Vielä enemmän saisi tulla yrittäjiä mukaan, sillä monilla ei ole hajuakaan siitä, mitä nykyajan markkinointi vaatii ja mitä se on.”

Jouni Hokkasen Hartolan Vuorenkylässä toimiva matkailuyritys Rantalan Lomamökit meni Sälli-hankkeen innoittamana Facebookin, uusi nettisivunsa ja käynnisti sähköpostimarkkinoinnin.

”Hankkeen koulutuksista sai rohkeutta tehdä itse ja syntyi uusia koulutustarpeita. Oli hyödyllistä nähdä, mitä muut ovat uskaltaneet tehdä ja siitä sai ideoita oman toiminnan kehittämiseen.”

Hokkasen yritys on keskittynyt lomamökkien vuokraamiseen ja markkinoinnin kohteena ovat erityisesti luonnonrauhaa ja perinteistä maaseutumiljöötä hakevat asiakkaat.

Yritykset mukaan Suomen maaportaaliin

Sällin projektipäällikkö Sanna Hiltunen toivoo, että Päijät-Hämeen matkailuyritykset saadaan mahdollisimman pian rakenteilla olevan maaportaalin eli visitfinland.comin-nettisivuille.

”Maaportaali on näkyvin ponnistus Suomen matkailun hyväksi juuri nyt. Internetistä on tullut niin merkittävä matkailijoiden tietolähde, ettei matkailuyrittäjä voi olla sieltä pois.”

Hiltusen mukaan matkailuyrittäjien on myös osattava tuotteistaa ja hinnoitella tarjoamansa tuote selkeästi. On oltava mitä myydä ennen kuin kannattaa ryhtyä tosissaan markkinoimaan.

”Meillä on selkeästi olemassa maaseutumatkailun terävät kärkiyritykset ja toisaalta suuri joukko yrityksiä, jotka eivät oikein erotu toisistaan. Niiden on parannettava tuotekehitystään, näkyvyyttään ja markkinointiaan.”

Teksti ja kuva Merja Ojansivu
Juttu on julkaistu 2011 elokuussa Raitti-lehdessä.

Puuverkon yhteistyöstä rakentui kaksi messutaloa

2011-10-04T16:57:00.000+03:00

Heta ja Akusti -talot Mäntyharjun loma-asuntomessuilla ovat tulos Hämeen Puuverkon yritysten onnistuneesta yhteistyöstä.

Toimiva verkosto syntyy yrittäjien tarpeesta ja keskinäisestä luottamuksesta, sanoo Hämeen Puuverkko -hankkeen projektipäällikkö Jukka Numminen Kehittämiskeskus Hämeestä.

Hämeen Puuverkko on reilun kymmenen kantahämäläisen puualan yrityksen verkosto, jossa on jo vuosien ajan ymmärretty yhteistyön tärkeys yritystoiminnan kehittämiselle. Esitteistä ja markkinointitempauksista on edetty koulutuksiin ja nyt kahden messutalon rakentamiseen.

Niin perinteistä ja kaunista, mutta silti nykyaikaan sopivaa.

Puusepän kädenjälki luo aitoa mökkitunnelmaa.

Yhteistyön mittari

Verkoston yritykset tekevät ikkunoita, ovia, huonekaluja, piha- ja hirsirakenteita sekä sahaavat ja höyläävät puutavaraa. He ovat osin myös toistensa asiakkaita ja – markkinoijia. Jos asiakas kysyy jotain, mitä omasta yrityksestä ei löydy, vinkataan hänet toiseen Puuverkon yritykseen. Myös yhteishankinnat ovat arkipäivää.

Kehittämishankkeen avulla on päästy syventämään yhteistyötä. Hankkeen myötä perustettiin Hämeen Puuverkko Oy, jonka omistavat verkoston yritykset. Sen puitteissa toteutettiin myös loma-asuntomessuprojekti, joka ideoitiin messureissulla. Puuverkon yritykset olivat yhteisellä messuosastolla esillä Myyrmäki-hallissa. Siellä markkinoitiin myös Mäntyharjun loma-asuntomessuja. Idea suunnitella ja rakentaa yhdessä kaksi messutaloa virisi siellä, kertoo Jukka Numminen.

Yhteinen rakennusprojekti oli jo iso testi yhteistyölle. Talot nousivat aikataulussa ja niiden mukana opittiin paljon lisää mm. projektinhallinnasta, tiedonkulun tärkeydestä ja aikatauluttamisesta. Myös tuotekehitys vauhdittui.

Oman malliston perustaa

Heta ja Akusti -talot ovat perinteisiä hirsitaloja. Akustissa on haettu sisustusta myöten 1930–40-lukujen tunnelmaa. Tummaksi vahattua puuta ja perinteisiä, mutta silti nykyaikaiseen makuun sopivia tekstiilejä ja huonekaluja. Heta on sävyiltään vaaleampi.

Messutalojen ja hankkeen myötä alkoi Puuverkon ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteistyö. Viitisenkymmentä opiskelijaa on ollut mukana tekstiilisuunnittelussa, huonekalumallistojen kehittämisessä, sisustuksen ja pihan suunnittelussa. Messutalot ovat työllistäneet opiskelijoita niin 3D-mallinnuksessa, sisustuksen viimeistelyssä, messuaikaisina esittelijöinä kuin markkinoinnin suunnittelussa.

Puuverkon yritysyhteistyö jatkuu ja kehittyy tästä eteenpäin. Onnistunut projekti luo uusia ideoita. Mallistoa voisi laajentaa, etenkin Akusti on herättänyt kovasti kiinnostusta.

Jukka Numminen toteaa, että yritysverkostojen avulla olisi mahdollisuuksia kehittää myös muiden alojen pienyritysten toimintaa tavoilla, joihin yksittäisen yrityksen rahkeet eivät riitä.

Yhteistyön rakentaminen on pitkäkestoinen prosessi. Aluksi kannattaa piipahtaa katsomassa mitä se naapuriyritys tekee. Kateus pitää unohtaa kokonaan ja rahasta uskaltaa puhua. Kysyttävä on lisäksi aina, kun jokin asia alkaa mietityttää.

Kun yritysten välillä on tahtoa ja luottamusta, niin jossain vaiheessa tarvitaan tueksi hanke tai joku ulkopuolinen voima, joka vie asioita eteenpäin. Ketään ei voi raahata mukana väkisin. Tahto on kaikkein tärkein, sanoo Numminen.

Puuverkko-yritysryhmän kehittämishanke

Toteuttaja Kehittämiskeskus Oy Häme

Kustannusarvio 122.254 euroa, josta tukiprosentti 75

Rahoittaja Linnaseutu ry

Hankkeessa mukana: Hämeen Puutyö Ky, Hattulan Hirsi Oy, Salmisen Puutyö Oy, Hämeen Puuverkko Oy, PuuPartneri, Tmi Arvi Kolari, Twinwood Oy, Hauhon Puutyöpalvelu Oy, Ara-puu Oy

Toteutusaika: 1.7.2010-31.12.2011

Teksti ja kuva Irma Peltola
Juttu on julkaistu 2011 elokuussa Raitti-lehdessä.

Älä syö ketään ketä et tunne

2011-09-30T10:43:00.001+03:00

Ahvenanmaanlammas Lambada tykkää minusta selvästi, sillä se tulee aivan iholle. Pilli, Pulla ja Vappu Villanen hamuavat kameran hihnaa ja hameen helmaa ja minun on aika hankala keskittyä kuuntelemaan Jukka Ilmosen selostusta pienestä orimattilalaisesta luomutilasta. KATSO VIDEO.

Uusi ystävä

Lampaiden silittäminen on jotenkin kuitenkin niin terapeuttista, etten viitsi murehtia, vaikka muistiinpanoihin jääkin vain puolikkaita sanoja. Itseasiassa olen varustautunut vain kameralla ja videokameralla, joten puolikkaat sanatkin ovat liioittelua. Maalla aistitaan ja ollaan hetkessä, tunnelma on se mikä merkitsee, eivät yksityiskohdat.

Jukka ja Anna panostavat kaikkien
Omppu Tontun tilan asukkaiden hyvinvointiin

Orimattilassa asuvat Jukka Ilmonen ja Anna Pajari toteuttivat unelman maallemuutosta. Kolmen vuoden etsiskelyn jälkeen löytyi vanha tila, jonka juuret ulottuvat 1500-luvulle. Pariskunta muutti Lahden keskustasta nykyään kotitonttunsa nimellä kulkevalle Omppu Tontun tilalle. Vuonna 1901 valmistunutta päärakennusta ja sen pihapiiriä kunnostetaan pikkuhiljaa ja vanhaa kunnioittaen, paikallista osaamista käytetään niin paljon kuin vain mahdollista.

Viljoa eivät vieraat hätkäytä

Hitaus ei Jukkaa ja Annaa haittaa, päinvastoin Omppu Tontun tilan ideologiaan kuuluu tietty verkkaisuus, ympäristön kunnioittaminen ja kulttuurin vaaliminen. Tilan eläimet ovat esimerkiksi maatiasrotuja. Edellä mainittujen ahvenanmaanlampaiden lisäksi tilaa asuttavat iittiläiset maatiaiskanat sekä lapinkoirat Viljo ja Voitto.

Kana Adoptio-Optio

Omppu Tontun tila on luomutila, jossa ensimmäinen luomutarkastuskin on jo tehty, mutta vielä toistaiseksi sen pitäminen on lähinnä Jukan ja Annan harrastus. Haaveena heillä on, että jossakin vaiheessa tila saataisiin tuottamaan sen verran, että pariskunta saisi siitä osan elannostaan. Tällä hetkellä molemmat työskentelevät opettajina kaupungissa, mutta osa-aika työhön siirtyminen houkuttelisi. – Jos voisi työskennellä talvet kaupungissa ja kevään tullen aloittaa työt maalla, Jukka unelmoi.

Iittiläiset

Maatiasrotujen pitäminen merkitsee pariskunnalle kulttuurin vaalimista. Lähiruoka ja luomu ovat nousevia trendejä, mutta Omppu Tontun tilalla ne ovat kaiken tekemisen läpi kulkeva ideologia. – Älä syö ketään ketä et tunne, painottaa Jukka ja lisää, että Pilli, Pulla, Vappu ja muut saavat toimia kantaäiteinä ja niille on luvattu koskemattomuus. Lampaat vaikuttavat siltä, että ne tämän jo tiesivätkin, sillä ne ovat lampaiksi tavattoman rauhallisia. Ei edes porukkaa paimentava lapinkoira Viljo häiritse niiden zeniläistä mielenrauhaa.

Tilalta voi tulevaisuudessa ostaa erilaisia optioita ja futuureja. Esimerkiksi omenapuilla on jo kummeja, jotka saavat tulla nauttimaan oman puunsa antimia. – Jotta syöjä ja ruoka tuntevat toisensa, ei toiminta voi kasvaa kovin suureksi, mutta tuhat asiakasta riittäisi, tuumii Jukka. Asiakkaiden pitää ehkä käydä tutustumassa tilaan, jotta lampaat, kanat, omenapuut, mansikat ja perunat olisivat ihan oikeasti tuttuja. Ehkä pihan aittaan voisi kunnostaa pyöräileville matkailijoille pari huonettakin, jatkaa pariskunta visiointia.

Rahoitusta unelmien toteuttamiseen

Nyt on hyvä aika hakea maaseutualueille tarkoitettuja yritystukia, sillä rahaa on vielä reilusti jäljellä vuodelle 2011. – Myös isoja yrityshankkeita ehtii vielä käynnistää ennen kuin kuluva EU-ohjelmakausi 2007-2013 päättyy, toteaa Hämeen ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija Kari Palvaila.

Rahoitusta voi saada esimerkiksi maatilan monialaistamiseen, yrityksen investointeihin ja ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen. Avustusta on aina haettava ennen hankkeen aloittamista! Tukea myönnetään ensisijaisesti yrityksille, joiden toiminnan katsotaan tehokkaimmin edistävän alueellisessa suunnitelmassa asetettuja tavoitteita, mutta ennen pienenkin investoinnin aloittamista on syytä pirauttaa paikalliseen Leader-toimintaryhmään, ProAgrian yritysneuvojalle tai ELY-keskukseen. Pieneen investointiin saatava kaksikymmentä prosenttia on selvää rahaa!